taas esimerkiksi tyottomyydesta tai perhevelvoitteista johtuvat tyouran katkokset aiheutta-
vat yksilon todellisen tyokokemuksen yliarvioinnin. Kyseisia ongelmia ja niiden vaikutuk-
sia estimointituloksiin tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa jaksossa.
Palkkayhtalot maaritellaan erikseen seka mies- etta naispuolisille tyontekijoille. Kuten
alussa mainittiin, tarkastelussa ovat mukana kaikki tyossakayvat naiset, kun taas miesten
osalta mukaan on kelpuutettu vain kokoaikatyossa olevat henkilot. Naisten palkkamalliin
on tasta johtuen lisatty dummy-muuttuja kuvaamaan osa-aika- ja kokopaivatyon erilaista
palkkavaikutusta. Tt:n aineistosta ilmenee tekeeko tietty henkilo osa-aika vai kokopaiva-
tyota.5
3 Koulutusvuosien Taloudellinen hyoty
Tassa jaksossa tarkastellaan koulutusvuosien tuottoasteita estimoimalla tavallisia Mincerin
palkkayhtaloita erikseen seka miehille etta naisille, kayttaen Tt:n kuutta eri havaintovuotta
poikkileikkausaineistoina. Lisaksi tutkitaan estimoitujen tuottoasteiden herkkyytta lisaa-
malla yhtaloihin ylimaaraisia palkkatason kannalta releventteja taustamuuttujia, korvaa-
malla potentiaalinen tyokokemus tosiasiallisella tyokokemuksella ja estimoimalla erilliset
palkkamallit seka julkisen etta yksityisen sektorin tyontekijoille. Nama herkkyystestit on
rajattu koskemaan ainoastaan vuotta 1993.6
3.1 Perustulokset
Perusmuodossaan olevan palkkamallin estimoinnin tuottamat koulutus- ja tyokokemus-
muuttujien kertoimet ovat nahtavissa taulukossa 1. Verrattaessa vuosien 1984 ja 1995 esti-
maatteja huomataan kevyt nousujohteinen suuntaus naisten koulutustuotoissa, miesten ten-
denssin ollessa hienoisesti laskeva. Miesten keskimaarainen lisakoulutusvuoden tuottoaste
on kuitenkin - yksinkertaisen t-testin mukaan - pysynyt paapiirteissaan muuttumattomana
suurimman osan tutkitusta ajanjaksosta ja on noin 9.4 prosenttiyksikkoa.7 Toisaalta, nais-
puolisten tyotekijoiden keskimaarainen koulutusvuoden tuotto oli 1980-luvun korkeasuh-
danteessa selkeasti matalampi kuin miehilla, mutta nousi osapuilleen samalle tasolle 1990-
luvun alkupuolen syvan laman vuosina.8
sukupuolten valinen ero koulutuksen keskimaaraisen tuottoasteen kehityssuunnassa saattaa
johtua naisten tyomarkkinakentan miehia perusteellisemmasta rakennemuutoksesta; tyot-
tomyyslukujen rajahdysmainen kasvu vuodesta 1991 alkaen lisasi ensin enemman miesten
tyottomyytta, mutta tyottomyyskehitys levisi pikkuhiljaa myos naisvaltaisille aloille, aiheut-
taen lopulta naisten tyottomyyslukujen kasvuvauhdin nopeutumisen yli miesten tason. Tas-
5 Yksityiskohtaista informaatiota Tt:sta ja tassa tutkimuksessa kaytetyista muuttujista sisaltaa esim. Asp-
lund (1993).
6 syy siihen miksi herkkyystestit suoritetaan havaintovuoden 1993, eika tuoreimman vuoden 1995 perus-
teella, on se, etta vuoden 1995 aineiston tietosisalto eroaa merkittavilta osin aikaisemmista vuosista. En-
nenkaikkea vuoden 1995 Tt ei mahdollista tuntipalkkojen laskemista yhta yksityiskohtaisesti kuin aikai-
sempien vuosien aineisto. Lisaksi jotkin herkkyystestien kannalta avainasemassa olevat muuttujat puut-
tuvat vuoden 1995 havainnoista.
7 (e0.09 -1) * 100 ≈ 9.4
8 Ero koulutusvuosien kertoimissa naisten ja miesten valilla ei ollut tilastollisesti merkitseva vuosina 1991,
1993 ja 1995.
More intriguing information
1. Effort and Performance in Public-Policy Contests2. I nnovative Surgical Technique in the Management of Vallecular Cyst
3. Handling the measurement error problem by means of panel data: Moment methods applied on firm data
4. Constructing the Phylomemetic Tree Case of Study: Indonesian Tradition-Inspired Buildings
5. Research Design, as Independent of Methods
6. Endogenous Determination of FDI Growth and Economic Growth:The OECD Case
7. Integration, Regional Specialization and Growth Differentials in EU Acceding Countries: Evidence from Hungary
8. Optimal Private and Public Harvesting under Spatial and Temporal Interdependence
9. The name is absent
10. New urban settlements in Belarus: some trends and changes