Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmalliin



taas esimerkiksi tyottomyydesta tai perhevelvoitteista johtuvat tyouran katkokset aiheutta-
vat yksilon todellisen tyokokemuksen yliarvioinnin. Kyseisia ongelmia ja niiden vaikutuk-
sia estimointituloksiin tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa jaksossa.

Palkkayhtalot maaritellaan erikseen seka mies- etta naispuolisille tyontekijoille. Kuten
alussa mainittiin, tarkastelussa ovat mukana kaikki tyossakayvat naiset, kun taas miesten
osalta mukaan on kelpuutettu vain kokoaikatyossa olevat henkilot. Naisten palkkamalliin
on tasta johtuen lisatty dummy-muuttuja kuvaamaan osa-aika- ja kokopaivatyon erilaista
palkkavaikutusta. Tt:n aineistosta ilmenee tekeeko tietty henkilo osa-aika vai kokopaiva-
tyota.
5

3 Koulutusvuosien Taloudellinen hyoty

Tassa jaksossa tarkastellaan koulutusvuosien tuottoasteita estimoimalla tavallisia Mincerin
palkkayhtaloita erikseen seka miehille etta naisille, kayttaen Tt:n kuutta eri havaintovuotta
poikkileikkausaineistoina. Lisaksi tutkitaan estimoitujen tuottoasteiden herkkyytta lisaa-
malla yhtaloihin ylimaaraisia palkkatason kannalta releventteja taustamuuttujia, korvaa-
malla potentiaalinen tyokokemus tosiasiallisella tyokokemuksella ja estimoimalla erilliset
palkkamallit seka julkisen etta yksityisen sektorin tyontekijoille. Nama herkkyystestit on
rajattu koskemaan ainoastaan vuotta 1993.
6

3.1 Perustulokset

Perusmuodossaan olevan palkkamallin estimoinnin tuottamat koulutus- ja tyokokemus-
muuttujien kertoimet ovat nahtavissa taulukossa 1. Verrattaessa vuosien 1984 ja 1995 esti-
maatteja huomataan kevyt nousujohteinen suuntaus naisten koulutustuotoissa, miesten ten-
denssin ollessa hienoisesti laskeva. Miesten keskimaarainen lisakoulutusvuoden tuottoaste
on kuitenkin - yksinkertaisen
t-testin mukaan - pysynyt paapiirteissaan muuttumattomana
suurimman osan tutkitusta ajanjaksosta ja on noin 9.4 prosenttiyksikkoa.
7 Toisaalta, nais-
puolisten tyotekijoiden keskimaarainen koulutusvuoden tuotto oli 1980-luvun korkeasuh-
danteessa selkeasti matalampi kuin mi
ehilla, mutta nousi osapuilleen samalle tasolle 1990-
luvun alkupuolen syvan laman vuosina.8

sukupuolten valinen ero koulutuksen keskimaaraisen tuottoasteen kehityssuunnassa saattaa
johtua naisten tyomarkkinakentan miehia perusteellisemmasta rakennemuutoksesta; tyot-
tomyyslukujen rajahdysmainen kasvu vuodesta 1991 alkaen lisasi ensin enemman miesten
tyottomyytta, mutta tyottomyyskehitys levisi pikkuhiljaa myos naisvaltaisille aloille, aiheut-
taen lopulta naisten tyottomyyslukujen kasvuvauhdin nopeutumisen yli miesten tason. Tas-

5 Yksityiskohtaista informaatiota Tt:sta ja tassa tutkimuksessa kaytetyista muuttujista sisaltaa esim. Asp-
lund (1993).

6 syy siihen miksi herkkyystestit suoritetaan havaintovuoden 1993, eika tuoreimman vuoden 1995 perus-
teella, on se, etta vuoden 1995 aineiston tietosisalto eroaa merkittavilta osin aikaisemmista vuosista. En-
nenkaikkea vuoden 1995 Tt ei mahdollista tuntipalkkojen laskemista yhta yksityiskohtaisesti kuin aikai-
sempien vuosien aineisto. Lisaksi jotkin herkkyystestien kannalta avainasemassa olevat muuttujat puut-
tuvat vuoden 1995 havainnoista.

7   (e0.09 -1) * 100 9.4

8 Ero koulutusvuosien kertoimissa naisten ja miesten valilla ei ollut tilastollisesti merkitseva vuosina 1991,
1993 ja 1995.



More intriguing information

1. ISO 9000 -- A MARKETING TOOL FOR U.S. AGRIBUSINESS
2. Are Public Investment Efficient in Creating Capital Stocks in Developing Countries?
3. Sector Switching: An Unexplored Dimension of Firm Dynamics in Developing Countries
4. The name is absent
5. TWENTY-FIVE YEARS OF RESEARCH ON WOMEN FARMERS IN AFRICA: LESSONS AND IMPLICATIONS FOR AGRICULTURAL RESEARCH INSTITUTIONS; WITH AN ANNOTATED BIBLIOGRAPHY
6. The name is absent
7. Fiscal Insurance and Debt Management in OECD Economies
8. THE DIGITAL DIVIDE: COMPUTER USE, BASIC SKILLS AND EMPLOYMENT
9. The name is absent
10. The name is absent