Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmalliin



Taulukko 1. Perusestimointitulokset

Kokopaivatyossa olevat miehet, Bruttotuntipalkka

1984

1987

1989

1991

1993

1995

Koulutus-

0.0950

0.0895

0.0895

0.0916

0.0856

0.0891

VUODET

(.0034)

(.0038)

(.0036)

(.0035)

(.0045)

(.0051)

KOK, pot.

0.0294

0.0283

0.0247

0.0319

0.0381

0.0371

(.0022)

(.0025)

(.0025)

(.0027)

(.0036)

(.0040)

KOK2/100, pot.

-0.0458

-0.0450

-0.0354

-0.0507

-0.0594

-0.0568

(.0050)

(.0061)

(.0058)

(.0061)

(.0085)

(.0096)

R2 korj.

0.3418

0.3024

0.2898

0.3384

0.3494

0.3090

Havaintoja

2274

1876

2089

1975

1175

1016

KAIKKI NAISET, BRUTTOTUNTIPALKKA (sis. osa-aika dummy:n)

1984

1987

1989

1991

1993

1995

Koulutus-

0.0793

0.0784

0.0815

0.0914

0.0882

0.0950

VUODET

(.0036)

(.0041)

(.0038)

(.0036)

(.0046)

(.0051)

KOK, pot.

0.0136

0.0135

0.0086

0.0167

0.0084

0.0259

(.0024)

(.0031)

(.0025)

(.0025)

(.0038)

(.0037)

KOK2/100, pot.

-0.0180

-0.0211

-0.0075i

-0.0228

-0.0037i

-0.0359

(.0050)

(.0063)

(.0052)

(.0054)

(.0078)

(.0076)

R2 korj.

0.2209

0.2012

0.2071

0.2917

0.2578

0.2928

Havaintoja

2275

1966

2118

2113

1336

1164

Huom.: 1 tarkoittaa, etta estimaatti ei ole tilastollisesti merkitseva 5 prosentin Virhepaatelman todennakôi-
syydella. Keskivirheet on merkitty estimaattien alapuolelle.

ta johtuen naisten tyôttômyystilanne olikin 1990-luvun puolivalissa miehia pahempi. Kun
tâta kehityskulkua tarkastellaan sita taustaa vasten, etta tyôttômyysriski on etupaassa koh-
distunut matalan osaamis- ja palkkatason omaaviin tyôtekijôihin
9, vaikuttaa ilmeiselta, etta
havaittu naisten koulutusvuosien tuottoasteen kasvutrendi on paaosiltaan seurausta siita,
etta suhteellisesti enemman matalan palkka- ja koulutustason naisia on lamavuosien aikana
jaanyt tyôttômiksi. Tata hypoteesia tukevat havainnot naispuolisten tyôntekijôiden miehia
nopeammista tuntipalkkojen ja keskimaaraisen koulutustason nousuista vuosien 1991 ja
1993 valilla. Syvallisempi lisatutkimus aiheesta olisi kuitenkin tarpeen.

Miesten tyôkokemuksen palkitseminen kasvoi huomattavasti 1990-luvun alkupuolella.
Samanaikaisesti heidan tyôkokemus-palkka -profiilin kaltevuus jyrkkeni selvasti. Nais-
puolisten tyôntekijôiden tyôkokemuksella taas on ollut sinnikas taipumus heijastua palk-
koihin vain hyvin maltillisesti. Vuonna 1993 tyôkokemuksen naisille generoima palkka-
efekti oli vain alle yksi neljasosa miesten vastaavasta. Myôs naisten tyôkokemus-palkka -
profiili oli keskimaarin hyvin tasainen verrattuna miesten vastaavan kuvaajan yha jyrkem-
paan muotoon. Taman kehityssuunnan katkeaminen vuonna 1995 johtuu mita todennakôi-
simmin jo aikaisemmin mainituista Tt:n sisaltôôn kyseisena vuonna tehdyista muutoksista.

Katso esim. Asplund ja Lilja (2000).



More intriguing information

1. 09-01 "Resources, Rules and International Political Economy: The Politics of Development in the WTO"
2. The name is absent
3. SME'S SUPPORT AND REGIONAL POLICY IN EU - THE NORTE-LITORAL PORTUGUESE EXPERIENCE
4. Workforce or Workfare?
5. The name is absent
6. ARE VOLATILITY EXPECTATIONS CHARACTERIZED BY REGIME SHIFTS? EVIDENCE FROM IMPLIED VOLATILITY INDICES
7. The name is absent
8. Effects of red light and loud noise on the rate at which monkeys sample the sensory environment
9. The name is absent
10. What should educational research do, and how should it do it? A response to “Will a clinical approach make educational research more relevant to practice” by Jacquelien Bulterman-Bos
11. Innovation Policy and the Economy, Volume 11
12. The name is absent
13. The name is absent
14. The name is absent
15. The name is absent
16. Multimedia as a Cognitive Tool
17. Tax Increment Financing for Optimal Open Space Preservation: an Economic Inquiry
18. Spatial Aggregation and Weather Risk Management
19. Perceived Market Risks and Strategic Risk Management of Food Manufactures: Empirical Results from the German Brewing Industry
20. Towards a framework for critical citizenship education