Taulukko 1. Perusestimointitulokset
Kokopaivatyossa olevat miehet, Bruttotuntipalkka
|
1984 |
1987 |
1989 |
1991 |
1993 |
1995 | |
|
Koulutus- |
0.0950 |
0.0895 |
0.0895 |
0.0916 |
0.0856 |
0.0891 |
|
VUODET |
(.0034) |
(.0038) |
(.0036) |
(.0035) |
(.0045) |
(.0051) |
|
KOK, pot. |
0.0294 |
0.0283 |
0.0247 |
0.0319 |
0.0381 |
0.0371 |
|
(.0022) |
(.0025) |
(.0025) |
(.0027) |
(.0036) |
(.0040) | |
|
KOK2/100, pot. |
-0.0458 |
-0.0450 |
-0.0354 |
-0.0507 |
-0.0594 |
-0.0568 |
|
(.0050) |
(.0061) |
(.0058) |
(.0061) |
(.0085) |
(.0096) | |
|
R2 korj. |
0.3418 |
0.3024 |
0.2898 |
0.3384 |
0.3494 |
0.3090 |
|
Havaintoja |
2274 |
1876 |
2089 |
1975 |
1175 |
1016 |
KAIKKI NAISET, BRUTTOTUNTIPALKKA (sis. osa-aika dummy:n)
|
1984 |
1987 |
1989 |
1991 |
1993 |
1995 | |
|
Koulutus- |
0.0793 |
0.0784 |
0.0815 |
0.0914 |
0.0882 |
0.0950 |
|
VUODET |
(.0036) |
(.0041) |
(.0038) |
(.0036) |
(.0046) |
(.0051) |
|
KOK, pot. |
0.0136 |
0.0135 |
0.0086 |
0.0167 |
0.0084 |
0.0259 |
|
(.0024) |
(.0031) |
(.0025) |
(.0025) |
(.0038) |
(.0037) | |
|
KOK2/100, pot. |
-0.0180 |
-0.0211 |
-0.0075i |
-0.0228 |
-0.0037i |
-0.0359 |
|
(.0050) |
(.0063) |
(.0052) |
(.0054) |
(.0078) |
(.0076) | |
|
R2 korj. |
0.2209 |
0.2012 |
0.2071 |
0.2917 |
0.2578 |
0.2928 |
|
Havaintoja |
2275 |
1966 |
2118 |
2113 |
1336 |
1164 |
Huom.: 1 tarkoittaa, etta estimaatti ei ole tilastollisesti merkitseva 5 prosentin Virhepaatelman todennakôi-
syydella. Keskivirheet on merkitty estimaattien alapuolelle.
ta johtuen naisten tyôttômyystilanne olikin 1990-luvun puolivalissa miehia pahempi. Kun
tâta kehityskulkua tarkastellaan sita taustaa vasten, etta tyôttômyysriski on etupaassa koh-
distunut matalan osaamis- ja palkkatason omaaviin tyôtekijôihin9, vaikuttaa ilmeiselta, etta
havaittu naisten koulutusvuosien tuottoasteen kasvutrendi on paaosiltaan seurausta siita,
etta suhteellisesti enemman matalan palkka- ja koulutustason naisia on lamavuosien aikana
jaanyt tyôttômiksi. Tata hypoteesia tukevat havainnot naispuolisten tyôntekijôiden miehia
nopeammista tuntipalkkojen ja keskimaaraisen koulutustason nousuista vuosien 1991 ja
1993 valilla. Syvallisempi lisatutkimus aiheesta olisi kuitenkin tarpeen.
Miesten tyôkokemuksen palkitseminen kasvoi huomattavasti 1990-luvun alkupuolella.
Samanaikaisesti heidan tyôkokemus-palkka -profiilin kaltevuus jyrkkeni selvasti. Nais-
puolisten tyôntekijôiden tyôkokemuksella taas on ollut sinnikas taipumus heijastua palk-
koihin vain hyvin maltillisesti. Vuonna 1993 tyôkokemuksen naisille generoima palkka-
efekti oli vain alle yksi neljasosa miesten vastaavasta. Myôs naisten tyôkokemus-palkka -
profiili oli keskimaarin hyvin tasainen verrattuna miesten vastaavan kuvaajan yha jyrkem-
paan muotoon. Taman kehityssuunnan katkeaminen vuonna 1995 johtuu mita todennakôi-
simmin jo aikaisemmin mainituista Tt:n sisaltôôn kyseisena vuonna tehdyista muutoksista.
Katso esim. Asplund ja Lilja (2000).
More intriguing information
1. ISSUES IN NONMARKET VALUATION AND POLICY APPLICATION: A RETROSPECTIVE GLANCE2. The Making of Cultural Policy: A European Perspective
3. The ultimate determinants of central bank independence
4. The name is absent
5. NATIONAL PERSPECTIVE
6. The name is absent
7. An Estimated DSGE Model of the Indian Economy.
8. The name is absent
9. KNOWLEDGE EVOLUTION
10. Target Acquisition in Multiscale Electronic Worlds