19
Taulukko 2. Palkkakehitys ja liukumat Suomessa ja Ruotsissa
|
1998 |
1999* |
2000* |
Keski- | |
|
Teollisuus Ruotsi | ||||
|
Sopimuskorotus |
2.9 |
1.5 |
2.4 |
2.3 |
|
Palkkaliukuma |
1.3 |
0.6 |
0.6 |
0.8 |
|
Tuntiansio, yht. Suomi |
4.2 |
2.1 |
3.0 |
3.1 |
|
Tuntiansio Kaikki alat Ruotsi |
3.8 |
3.7 |
4.9 |
4.1 |
|
Sopimuskorotus |
2.8 |
2.4 |
2.6 |
2.6 |
|
Palkkaliukuma |
1.0 |
1.0 |
1.0 |
1.0 |
|
Tuntiansio, yht. Suomi |
3.7 |
3.4 |
3.6 |
3.6 |
|
Sopimuskorotus |
2.6 |
1.8 |
2.9 |
2.4 |
|
Palkkaliukuma |
1.3 |
1.6 |
1.6 |
1.5 |
|
Tuntiansio, yht. |
3.9 |
3.4 |
4.5 |
3.9 |
* Ennuste, Suomen osalta sâânnollisen tyoajan keksiansiot, TK :
Tyotunnin kustannus 1995-2000.
Tuntiansiot teollisuudessa kasvoivat vuosittain keskimâârin 3.1 prosenttia Ruotsissa
ja 4.1 prosenttia Suomessa (viimeinen sarake). Ruotsin osalta tâmâ on noin puoli
prosenttiyksikkoâ enemmân kuin mitâ on ennustettu sopimuksissa. Tâtâ pidetâân
kohtuullisena ottaen huomioon kova tyovoiman kysyntâ periodin aikana. Tâssâ mie-
lessâ Ruotsissa katsotaan nykyisen sopimusjârjestelmân takaavan varsin hyvin kus-
tannusten pysymisen kurissa. Ruotsin teollisuuden selvityksen mukaan suurin selit-
tâjâ liukumalle on rakenteelliset muutokset, jotka liittyvât tyontekijoiden siirtymiin
ammattiryhmistâ toiseen. Esimerkiksi teollisuudessa ikârakenteen ja ammattiryhmân
kontrolloinnin jâlkeen palkat nousivat keskimâârin 2.8 prosenttia vuosittain. Siten
puhtaasti nâmâ rakennetekijât nostavat palkkoja 2.3 prosentista 2.8 prosenttiin.
Palkkojen toteutunut nousu 3.1 prosenttia on lâhellâ alkuperâistâ tavoitetta 2.8 pro-
senttia, jossa liukumat tyontekijoiden siirtymisistâ ammattiryhmistâ otetaan huomi-
oon. Liukumat ovat noin kolmasosa sopimuskorotuksista, mutta ilmeisen ennustetta-
via kun rakenteellisia tekijât otetaan huomioon.
Kaikilla aloilla palkat nousivat vuosittain keskimâârin 3.6 prosenttia Ruotsissa ja 3.9
prosenttia Suomessa. Palkkaliukumat Suomessa ovat olleet keskimâârin 0.5 prosent-
tiyksikkoâ korkeampia kuin Ruotsissa. Tâtâ voinee osaltaan selittââ erilliset jârjeste-
lyvarat ja vâhintâân sopimuskorotusten suuruiset palkankorotukset kaikille.
More intriguing information
1. THE EFFECT OF MARKETING COOPERATIVES ON COST-REDUCING PROCESS INNOVATION ACTIVITY2. The name is absent
3. The name is absent
4. What should educational research do, and how should it do it? A response to “Will a clinical approach make educational research more relevant to practice” by Jacquelien Bulterman-Bos
5. How much do Educational Outcomes Matter in OECD Countries?
6. The name is absent
7. Heavy Hero or Digital Dummy: multimodal player-avatar relations in FINAL FANTASY 7
8. Party Groups and Policy Positions in the European Parliament
9. Cyclical Changes in Short-Run Earnings Mobility in Canada, 1982-1996
10. The name is absent