18
Ruotsissa kemian teollisuuden aloilla on paikallinen sopimus, jossa sovitaan ainoas-
taan palkkapotista (viimeinen sarake). Palkkasopimukseen kuuluu varsin monimut-
kainen tyoajan Iyhentaminen tyoajan Iyhennystilille, josta myos voidaan maksaa
korvauksia kateisrahoina. Lisaksi tyoajan Iyhennyksen korvaukset muuttuvat (va-
henevat), mikali voimaan tulee Iakisaateinen tyoajan lyhennys. Sopimukset sisalta-
vat kuitenkin palkkojen vahimmaiskorotusten tason, jotka ovat yleensa rahamaarai-
sia. Rahamaaraiset vahimmaiskorotukset maarannevat palkankorotusten tason pienil-
la palkoilla seka Ruotsissa ja Suomessa. Kaytannon palkat ylittavat yleensa minimi-
palkkojen tason ja siten minimipalkkojen korotukset eivat sita vastoin ole usein sito-
via.
Ruotsin metalliteollisuudessa (toiseksi viimeinen sarake) on myos paikallinen sopi-
mus, johon sisaltyy myos palkantarkistus erimielisyyden vallitessa. Paikallinen so-
pimus on voimassa myos toimihenkiloille ilman sopimusta palkantarkistusten tasos-
ta. Tyoajan lyhennys metallin alalla on tapahtunut useimmiten siten, etta palkansaaja
voi valita lyhennetaanko tyoaikaa vai korotetaanko elakemaksua (forhojd pensions-
premium).
Ruotsissa 37 prosentille tyontekijoista on voimassa sopimuskorotus ja palkkapotti
yhdessa kuten kaupan alalla (ensimmainen sarake). Osassa sopimuksissa sovitaan
rahamaaraisista korotuksista ja vahittaiskaupan alan prosenttikorotukset ovat arvioi-
ta naista. Kaupan alalla palkkapotti on vajaat puolet sopimuskorotuksesta. Palkka-
pottia vastaava jarjestelyera Suomessa on huomattavasti pienempi muodostaen noin
15 prosenttia sopimuskorotuksesta toisena sopimusvuonna.
Yhteenvetona voidaan todeta, etta Ruotsissa on liittokohtaisissa ratkaisuissa vahen-
netty eri alojen palkkojen kytkentaa ja paikallisen sopimisen eri muodot ovat nykyi-
sin tavallisia. Yksi eri alojen valisten kytkentojen vahentamisen muoto on ollut se,
etta eri toimialoilla sopimukset tehdaan eri ajankohtina. Ruotsissa palkkojen va-
himmais-korotukset ovat keskimaarin vahintaan puolet palkkapotista, kun taas Suo-
messa palkat nousevat kaikille vahintaan sopimuskorotuksen verran. On myos sel-
vaa, etta palkankorotusten vaihtelu yrityksen sisalla voi olla suurempaa Ruotsissa,
vaikka uuden jarjestelma varsinaisena tarkoituksena oli ainoastaan palkkakustannus-
ten pitaminen kurissa. Jarjestelyvaraa kaytetaan Suomessa varsin vahan palkkauksen
erilaistamisessa, kun taas Ruotsissa palkat voivat vaihdella noin 50 prosenttia palk-
kapotin ymparilla. Tosin palkkaerot (esim. 1. ja 9. desiilin tyontekijoiden valilla)
ovat pysyneet yli vuosikymmenen verrattain samoina eri Pohjoismaissa ja viela suh-
teelliset erot maiden valilla ovat pienet. Joka tapauksessa palkkojen jousto etenkin
alaspain on periaatteessa pienempi Suomessa.
Tanskassa ja Ruotsissa paikallinen sopiminen tapahtuu tyorauhan vallitessa. Erimie-
lisyyksien vallitessa sovelletaan liittotasolla tai keskitetysti sovittua ratkaisua. Tans-
kassa nykyinen nelivuotinen sopimus takaa vahintaan prosentin palkankorotukset
kaikille. Ruotsissa vahimmaiskorotukset vaihtelevat aloittain. Tama poikkeaa Iso-
Britannian kaytannosta paikallisessa sopimisesta, jossa tosin lakkoon voidaan yritys-
tasolla ryhtya periaatteessa aanestyksen jalkeen.
Seuraava taulukko esittaa liukumien osuutta palkkakehityksessa Ruotsissa ja Suo-
messa viime vuosina (Industrins Ekonomiska Râd, 2000):