18
Ruotsissa kemian teollisuuden aloilla on paikallinen sopimus, jossa sovitaan ainoas-
taan palkkapotista (viimeinen sarake). Palkkasopimukseen kuuluu varsin monimut-
kainen tyoajan Iyhentaminen tyoajan Iyhennystilille, josta myos voidaan maksaa
korvauksia kateisrahoina. Lisaksi tyoajan Iyhennyksen korvaukset muuttuvat (va-
henevat), mikali voimaan tulee Iakisaateinen tyoajan lyhennys. Sopimukset sisalta-
vat kuitenkin palkkojen vahimmaiskorotusten tason, jotka ovat yleensa rahamaarai-
sia. Rahamaaraiset vahimmaiskorotukset maarannevat palkankorotusten tason pienil-
la palkoilla seka Ruotsissa ja Suomessa. Kaytannon palkat ylittavat yleensa minimi-
palkkojen tason ja siten minimipalkkojen korotukset eivat sita vastoin ole usein sito-
via.
Ruotsin metalliteollisuudessa (toiseksi viimeinen sarake) on myos paikallinen sopi-
mus, johon sisaltyy myos palkantarkistus erimielisyyden vallitessa. Paikallinen so-
pimus on voimassa myos toimihenkiloille ilman sopimusta palkantarkistusten tasos-
ta. Tyoajan lyhennys metallin alalla on tapahtunut useimmiten siten, etta palkansaaja
voi valita lyhennetaanko tyoaikaa vai korotetaanko elakemaksua (forhojd pensions-
premium).
Ruotsissa 37 prosentille tyontekijoista on voimassa sopimuskorotus ja palkkapotti
yhdessa kuten kaupan alalla (ensimmainen sarake). Osassa sopimuksissa sovitaan
rahamaaraisista korotuksista ja vahittaiskaupan alan prosenttikorotukset ovat arvioi-
ta naista. Kaupan alalla palkkapotti on vajaat puolet sopimuskorotuksesta. Palkka-
pottia vastaava jarjestelyera Suomessa on huomattavasti pienempi muodostaen noin
15 prosenttia sopimuskorotuksesta toisena sopimusvuonna.
Yhteenvetona voidaan todeta, etta Ruotsissa on liittokohtaisissa ratkaisuissa vahen-
netty eri alojen palkkojen kytkentaa ja paikallisen sopimisen eri muodot ovat nykyi-
sin tavallisia. Yksi eri alojen valisten kytkentojen vahentamisen muoto on ollut se,
etta eri toimialoilla sopimukset tehdaan eri ajankohtina. Ruotsissa palkkojen va-
himmais-korotukset ovat keskimaarin vahintaan puolet palkkapotista, kun taas Suo-
messa palkat nousevat kaikille vahintaan sopimuskorotuksen verran. On myos sel-
vaa, etta palkankorotusten vaihtelu yrityksen sisalla voi olla suurempaa Ruotsissa,
vaikka uuden jarjestelma varsinaisena tarkoituksena oli ainoastaan palkkakustannus-
ten pitaminen kurissa. Jarjestelyvaraa kaytetaan Suomessa varsin vahan palkkauksen
erilaistamisessa, kun taas Ruotsissa palkat voivat vaihdella noin 50 prosenttia palk-
kapotin ymparilla. Tosin palkkaerot (esim. 1. ja 9. desiilin tyontekijoiden valilla)
ovat pysyneet yli vuosikymmenen verrattain samoina eri Pohjoismaissa ja viela suh-
teelliset erot maiden valilla ovat pienet. Joka tapauksessa palkkojen jousto etenkin
alaspain on periaatteessa pienempi Suomessa.
Tanskassa ja Ruotsissa paikallinen sopiminen tapahtuu tyorauhan vallitessa. Erimie-
lisyyksien vallitessa sovelletaan liittotasolla tai keskitetysti sovittua ratkaisua. Tans-
kassa nykyinen nelivuotinen sopimus takaa vahintaan prosentin palkankorotukset
kaikille. Ruotsissa vahimmaiskorotukset vaihtelevat aloittain. Tama poikkeaa Iso-
Britannian kaytannosta paikallisessa sopimisesta, jossa tosin lakkoon voidaan yritys-
tasolla ryhtya periaatteessa aanestyksen jalkeen.
Seuraava taulukko esittaa liukumien osuutta palkkakehityksessa Ruotsissa ja Suo-
messa viime vuosina (Industrins Ekonomiska Râd, 2000):
More intriguing information
1. The name is absent2. Understanding the (relative) fall and rise of construction wages
3. The name is absent
4. The name is absent
5. The name is absent
6. The name is absent
7. The name is absent
8. Testing for One-Factor Models versus Stochastic Volatility Models
9. The bank lending channel of monetary policy: identification and estimation using Portuguese micro bank data
10. The name is absent