16
avoimien sopimuksen piirissa oli toimihenkiloista 18% (sisaltyy taysin avoimen tai
paikallisen sopimisen ryhmaan, jossa on 33% toimihenkiloista).
Vuoden 1998 sopimuskierroksessa viela merkittavammassa osassa sopimuksista - aina-
kin formaalisti - paikalliset osapuolet yrityksessa voivat vapaasti paattaa seka palkanko-
rotusten suuruudesta etta palkoista (katso seuraava kuva). Tahan yleiseen saantoon on
kuitenkin useilla aloilla nivottu ns. peralautasaanto (stupstocksregrel) palkoista siina
tapauksessa, etta yksimielisyytta palkoista ei saavuteta samoin kuin palkkojen vahim-
maiskorotuksista. Naihin voi sisaltya myos yksilollisia palkkatakuita siina tapauksessa,
etta sopimukseen ei paasta (individgarantier). Nama erityissaannot vaikuttavat olennai-
sesti neuvotteluprosessiin. Useissa sopimuksissa kunkin tyontekijan palkkojen vahim-
maiskorotus on sidottu yleiseen palkkatason nousuun. Vahimmaiskorotuksen taso vaih-
telee suuresti sopimuksittain. Sopimuksia on kaikkiaan 100-200 erilaista. Keskimaarin
palkkatakuut ovat runsas puolet neuvotelluista palkankorotuksista. Siten liikkumatila
yksilollisten palkkojen ja palkkaerojen suhteen on kapea. Tassa suhteessa liikkumatila
on tuskin kasvanut verrattuna sopimuksiin, jotka tehtiin vuosina 1993-97. Paikallisen
sopimisen liikkumatila on suurempi toimihenkilopuolella kuin tyontekijoilla.
Kuvio 3. Paikallinen sopiminen Ruotsi 1998/2000, tyontekijat (uloin) ja
toimihenkilot (sisin)
I—I Paikallinen
(vahimmaiskorotus/yleis-
korotus)
I—I Yleiskorotus+Palkkapotti
Paikallinen (voi sis.
Vahimmaiskorotus)
□ Yleiskorotus
Kuvion 3 perusteella 98 prosentille toimihenkiloita ja 48 prosentille tyontekijoita
palkkasopimus on paikallinen. Sopimukseen voi kuulua sopimuskorotus, palkanseu-
ranta ja tahan liittyvat korotukset. Palkanseurannassa korotukset on sovittu tai koro-
tusten taso on maaritelty erimielisyyden vallitessa.
Suomen ja Ruotsin sopimusten vertailu
Seuraavassa on kuvattu eraiden sopimusalojen palkkasopimuksia Ruotsissa ja Suo-
messa. Vertailu on hyvin ylimalkainen kayttaen pohjana tyoehtosopimusten allekir-
joituspoytakirjoja Suomessa ja informaatiota palkoista ja yleisista sopimusten eh-
doista valituilla aloilla Ruotsissa (lahde: Svenskt Naringsliv). Ruotsissa sopimus-
kauden pituus on ollut noin kolme vuotta (38 kuukautta massa- ja paperiteollisuu-
dessa). Suomessa sopimuskaudet ovat olleet noin kaksivuotisia (Suomessa massa- ja
paperiteollisuudessa palkoista neuvotellaan erikseen vuosien 2002 ja 2003 alussa).