16
avoimien sopimuksen piirissa oli toimihenkiloista 18% (sisaltyy taysin avoimen tai
paikallisen sopimisen ryhmaan, jossa on 33% toimihenkiloista).
Vuoden 1998 sopimuskierroksessa viela merkittavammassa osassa sopimuksista - aina-
kin formaalisti - paikalliset osapuolet yrityksessa voivat vapaasti paattaa seka palkanko-
rotusten suuruudesta etta palkoista (katso seuraava kuva). Tahan yleiseen saantoon on
kuitenkin useilla aloilla nivottu ns. peralautasaanto (stupstocksregrel) palkoista siina
tapauksessa, etta yksimielisyytta palkoista ei saavuteta samoin kuin palkkojen vahim-
maiskorotuksista. Naihin voi sisaltya myos yksilollisia palkkatakuita siina tapauksessa,
etta sopimukseen ei paasta (individgarantier). Nama erityissaannot vaikuttavat olennai-
sesti neuvotteluprosessiin. Useissa sopimuksissa kunkin tyontekijan palkkojen vahim-
maiskorotus on sidottu yleiseen palkkatason nousuun. Vahimmaiskorotuksen taso vaih-
telee suuresti sopimuksittain. Sopimuksia on kaikkiaan 100-200 erilaista. Keskimaarin
palkkatakuut ovat runsas puolet neuvotelluista palkankorotuksista. Siten liikkumatila
yksilollisten palkkojen ja palkkaerojen suhteen on kapea. Tassa suhteessa liikkumatila
on tuskin kasvanut verrattuna sopimuksiin, jotka tehtiin vuosina 1993-97. Paikallisen
sopimisen liikkumatila on suurempi toimihenkilopuolella kuin tyontekijoilla.
Kuvio 3. Paikallinen sopiminen Ruotsi 1998/2000, tyontekijat (uloin) ja
toimihenkilot (sisin)
I—I Paikallinen
(vahimmaiskorotus/yleis-
korotus)
I—I Yleiskorotus+Palkkapotti
Paikallinen (voi sis.
Vahimmaiskorotus)
□ Yleiskorotus
Kuvion 3 perusteella 98 prosentille toimihenkiloita ja 48 prosentille tyontekijoita
palkkasopimus on paikallinen. Sopimukseen voi kuulua sopimuskorotus, palkanseu-
ranta ja tahan liittyvat korotukset. Palkanseurannassa korotukset on sovittu tai koro-
tusten taso on maaritelty erimielisyyden vallitessa.
Suomen ja Ruotsin sopimusten vertailu
Seuraavassa on kuvattu eraiden sopimusalojen palkkasopimuksia Ruotsissa ja Suo-
messa. Vertailu on hyvin ylimalkainen kayttaen pohjana tyoehtosopimusten allekir-
joituspoytakirjoja Suomessa ja informaatiota palkoista ja yleisista sopimusten eh-
doista valituilla aloilla Ruotsissa (lahde: Svenskt Naringsliv). Ruotsissa sopimus-
kauden pituus on ollut noin kolme vuotta (38 kuukautta massa- ja paperiteollisuu-
dessa). Suomessa sopimuskaudet ovat olleet noin kaksivuotisia (Suomessa massa- ja
paperiteollisuudessa palkoista neuvotellaan erikseen vuosien 2002 ja 2003 alussa).
More intriguing information
1. The name is absent2. Influence of Mucilage Viscosity On The Globule Structure And Stability Of Certain Starch Emulsions
3. The Employment Impact of Differences in Dmand and Production
4. Climate Policy under Sustainable Discounted Utilitarianism
5. What Drives the Productive Efficiency of a Firm?: The Importance of Industry, Location, R&D, and Size
6. STIMULATING COOPERATION AMONG FARMERS IN A POST-SOCIALIST ECONOMY: LESSONS FROM A PUBLIC-PRIVATE MARKETING PARTNERSHIP IN POLAND
7. Labour Market Institutions and the Personal Distribution of Income in the OECD
8. he Virtual Playground: an Educational Virtual Reality Environment for Evaluating Interactivity and Conceptual Learning
9. Sex differences in the structure and stability of children’s playground social networks and their overlap with friendship relations
10. A Location Game On Disjoint Circles