13
Paikallisen sopimisen merkitys on kasvanut yli vuosien. Vuosi 1989 oli merkittava
virstanpylvas, jolloin DI (teollisuudenala) ja vastaava tyontekijajarjesto CO-metal,
ottivat kayttoon uuden hajautetun neuvottelujarjestelman. Hajautettu jarjestelma on
sittemmin levinnyt muille aloille. Vuonna 1989 34 prosenttia palkoista sovittiin kes-
kitetysti, kun vuonna 2000 luku oli enaa 15 prosenttia.
Taulukko. Palkkajarjestelmat Tanskassa
|
Sopimusmuoto |
1989 |
1991 |
1993 |
1995 |
1997 |
2000 |
|
Normaalipalkka ” |
34 |
19 |
16 |
16 |
16 |
15 |
|
Minimipalkka ” |
32 |
37 |
13 |
12 |
21 |
23 |
|
Minimikorvaus ” |
30 |
40 |
67 |
61 |
46 |
42 |
|
Kiintean palkan puuttuminen |
4 |
4 |
4 |
11 |
17 |
20 |
Lahde: Dansk Arbejdsgiverforening (2001)
Siirtymaaika normaalista palkankorotusjarjestelmasta paikalliseen sopimiseen on
ollut yleensa pitka, oppiminen uuteen jarjestelmaa vie 5-10 vuotta. Taulukossa ha-
jautetusta jarjestelmasta esimerkkeina ovat minimipalkka, minimikorvaus ja kiintean
palkan puuttuminen, jotka nykyisin kattavat 85 prosenttia kaikista palkoista. Neu-
Vottelujarjestelmaan on sisallytetty myos keskusjarjestojen koordinointia. 1) Ensin-
nakin elakkeista, tyoajasta, lomista, sairausajan etuuksista ja palkkauksen suhteen
minimipalkoista sovitaan edelleen koordinoidusti. Tama koordinointi on ollut entista
keskitetympaa vuoden 1998 yksitoista paivaa kestaneen yleislakon jalkeen. Koor-
dinoinnilla on merkitysta, koska tyolainsaadanto on vahaista. Paaasiallinen tyoela-
man suhteiden maaraaja on tyoehtosopimukset. Minimipalkat ovat sen sijaan sitovia
vain vahaiseen osaan tyontekijoista, teollisuudessa noin 0.5%:iin tyontekijoista
(Hansen, 2000). 2) Toiseksi paikallista lakko-oikeutta ei ole ilman liitto- tai keskus-
jarjestotason hyvaksyntaa. 3) Kolmanneksi, sovittelijalla on keskeinen rooli silloin,
kun osapuolet eivat paase sopimukseen palkoista. Sovittelijalla on myos mahdolli-
suus niputtaa yhteen useiden alojen palkankorotuksia, kun neuvotteluissa pyritaan
lippuaanestyksella saavuttamaan neuvottelutulos.
Nykyisin Tanskassa on voimassa vuodesta 2000 alkaen neljavuotinen tyoehtosopi-
mus DA:n ja suurimman ammattiliiton LO:n kesken. Sopimuskausi on poikkeuksel-
lisen pitka ja tana aikana kaydaan useita neuvottelukierroksia. Paikallisessa sopimi-
sessa on sovittu, etta palkkakustannusten lisays on vahintaan 1 %-yksikkoa vuodessa
ja taman paalle se mita paikallisesti sovitaan. Kiistat palkankorotuksista eivat oikeu-
ta lakkoihin. Paikallisen sopimisen piirissa eli 85 prosentille tyontekijoista palkat
asetetaan vuosittain tyopaikoissa. Normaalin palkankorotusjarjestelman piirissa pal-
kankorotukseksi on sovittu kolme prosenttia vuosittain.
Tanskan uusi oikeistohallitus suunnitteli aluksi uutta valtion hallinnoimaa tyotto-
myyskassajarjestelmaa nykyisten rinnalle, mika merkitsisi tyottomyyskorvausten ja
ammattiliiton jasenyyden suhteen hollentamista. Nykyisin tyottomyyskorvaukset
More intriguing information
1. Ability grouping in the secondary school: attitudes of teachers of practically based subjects2. The name is absent
3. On the Desirability of Taxing Charitable Contributions
4. Structural Breakpoints in Volatility in International Markets
5. Do Decision Makers' Debt-risk Attitudes Affect the Agency Costs of Debt?
6. The name is absent
7. Computational Experiments with the Fuzzy Love and Romance
8. Intertemporal Risk Management Decisions of Farmers under Preference, Market, and Policy Dynamics
9. The name is absent
10. The name is absent