Palkkaneuvottelut ja työmarkkinat Pohjoismaissa ja Euroopassa



11

joiden Sisapiirikayttaytymista. Heidan mielestaan myos tyonantajien jarjestaytymi-
nen on tarkeata. Tyonantajajarjestot voivat tukea yrityksen johtoa Iakiasioissa ja
epaselvissa palkkaustilanteissa. Naille osin painvastainen on FitzRoy and Kraft
(1990) nakemys, jonka mukaan tyontekijoiden ammattiliiton jasenyydella ja tyo-
paikkaneuvostoilla on yhteisesti negatiivinen vaikutus yrityksen innovointikykyyn.

2.4 Tanska

Tanskassa tyontekijoiden jarjestaytymisaste on korkea 80 % kuten muissa Pohjois-
maissa. Jasenmaara on hieman laskenut 84.6 %:sta 81.7 %:iin vuodesta 1994 vuo-
teen 2001 (Eiro, 2002). 70 prosenttia kaikista tyontekijoista on kollektiivisen tyoeh-
tosopimuksen piirissa (100 % julkisella sektorilla). Kuten Suomessa tyontekijoilla,
toimihenkiloilla ja akateemisella vaella on oma keskusjarjestonsa (AC ja FTF).
Tyonantajat ovat myos varsin hyvin jarjestaytyneita ja suurin DA (Dansk Arbejdgi-
verfond) edustaa 50% ammattiliittoihin kuuluvista tyontekijoista. Yksityisella sekto-
rilla kuitenkin noin puolet tyosopimuksista perustuu yksilollisiin sopimuksiin, joissa
jarjestaytynyt tyonantaja ei ole edustettuna.

Tanska eroaa yritysrakenteeltaan ja ammattiliittojen koostumuksen suhteen neljan
tarkean tekijan osalta Suomesta:

(i) Pienten yritysten merkitys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.

1990-luvun alussa vain noin hieman yli 20 prosenttia tyontekijoista toimivat yrityk-
sissa, joissa on 500 tyontekijaa tai enemman (Statistical Ren-year Review). Suomes-
sa lahemmas 30 prosenttia tyontekijoista tyoskentelee suurissa yrityksissa.

(ii) Ammattikuntien merkitys tyontekijoiden jarjestaytymisessa.

Ammattikuntien mukaan on jarjestaytynyt noin 13 prosenttia tyontekijoista. Talle
vastapainona ovat yleiset ammattiliitot, jotka eivat ole sitoutuneet tiettyyn toimi-
alaan. Tama lisaksi on olemassa myos tietyille toimialoille keskittyneita ammattiliit-
toja esimerkiksi elintarvike- ja puutavara-alalla.

(iii) Julkisen sektorin merkittava rooli tyollistajana.

Tanskassa julkisella sektorilla tyoskentelee 33 prosenttia tyovoimasta ja Suomessa
25 prosenttia.

(iv) Alueelliset eroavaisuudet Jyllannin ja muun Tanskan suhteen

Tanskan kunnat ovat ehka Suomea merkittavammin itsenaisia. Palkkaneuvottelut on
perinteisesti kayty Koopenhaminassa, kun kaksi kolmasosaa teollisuudesta sijaitsee
Jyllannissa ja Fyn saarella. Yritykset Jyllannissa ovat luonnostaan pyrkineet irtau-
tumaan keskitetysti paakaupungissa neuvotelluista ja maaratyista palkoista.

Tanskassa voidaan luonnehtia tapahtuneen 1990-luvulla merkittava kartellien muo-
dostuminen, joka on siirtanyt neuvottelu tyoelaman suhteista toimialatasolle. DA:n
sisalla tyonantajaliitoissa on tapahtunut merkittava keskittyminen. Jasenliittojen
maara on supistunut 34:sta 16:sta vuodesta 1934 vuoteen 2000 (Dolvik ja Vartiai-
nen, 2002). Suurin jasenjarjesto on lahes koko teollisuuden kattava DI vastaten puol-
ta koko DA:n palkkasummasta. Vastaavanlainen tyonantajaliittojen keskittyminen
toimialoittain on tapahtunut palvelusektorilla. Tyontekijoiden suurimman keskusjar-
jeston LO:n rooli on heikentynyt myos siita syysta, etta tyontekijajarjestojen AC ja



More intriguing information

1. The name is absent
2. Are class size differences related to pupils’ educational progress and classroom processes? Findings from the Institute of Education Class Size Study of children aged 5-7 Years
3. The name is absent
4. Implementation of the Ordinal Shapley Value for a three-agent economy
5. The name is absent
6. APPLYING BIOSOLIDS: ISSUES FOR VIRGINIA AGRICULTURE
7. The name is absent
8. The Making of Cultural Policy: A European Perspective
9. Cross border cooperation –promoter of tourism development
10. The name is absent
11. TLRP: academic challenges for moral purposes
12. The name is absent
13. fMRI Investigation of Cortical and Subcortical Networks in the Learning of Abstract and Effector-Specific Representations of Motor Sequences
14. The Impact of Hosting a Major Sport Event on the South African Economy
15. Foreign direct investment in the Indian telecommunications sector
16. Education as a Moral Concept
17. Antidote Stocking at Hospitals in North Palestine
18. PERFORMANCE PREMISES FOR HUMAN RESOURCES FROM PUBLIC HEALTH ORGANIZATIONS IN ROMANIA
19. Job quality and labour market performance
20. The name is absent