11
joiden Sisapiirikayttaytymista. Heidan mielestaan myos tyonantajien jarjestaytymi-
nen on tarkeata. Tyonantajajarjestot voivat tukea yrityksen johtoa Iakiasioissa ja
epaselvissa palkkaustilanteissa. Naille osin painvastainen on FitzRoy and Kraft
(1990) nakemys, jonka mukaan tyontekijoiden ammattiliiton jasenyydella ja tyo-
paikkaneuvostoilla on yhteisesti negatiivinen vaikutus yrityksen innovointikykyyn.
2.4 Tanska
Tanskassa tyontekijoiden jarjestaytymisaste on korkea 80 % kuten muissa Pohjois-
maissa. Jasenmaara on hieman laskenut 84.6 %:sta 81.7 %:iin vuodesta 1994 vuo-
teen 2001 (Eiro, 2002). 70 prosenttia kaikista tyontekijoista on kollektiivisen tyoeh-
tosopimuksen piirissa (100 % julkisella sektorilla). Kuten Suomessa tyontekijoilla,
toimihenkiloilla ja akateemisella vaella on oma keskusjarjestonsa (AC ja FTF).
Tyonantajat ovat myos varsin hyvin jarjestaytyneita ja suurin DA (Dansk Arbejdgi-
verfond) edustaa 50% ammattiliittoihin kuuluvista tyontekijoista. Yksityisella sekto-
rilla kuitenkin noin puolet tyosopimuksista perustuu yksilollisiin sopimuksiin, joissa
jarjestaytynyt tyonantaja ei ole edustettuna.
Tanska eroaa yritysrakenteeltaan ja ammattiliittojen koostumuksen suhteen neljan
tarkean tekijan osalta Suomesta:
(i) Pienten yritysten merkitys on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.
1990-luvun alussa vain noin hieman yli 20 prosenttia tyontekijoista toimivat yrityk-
sissa, joissa on 500 tyontekijaa tai enemman (Statistical Ren-year Review). Suomes-
sa lahemmas 30 prosenttia tyontekijoista tyoskentelee suurissa yrityksissa.
(ii) Ammattikuntien merkitys tyontekijoiden jarjestaytymisessa.
Ammattikuntien mukaan on jarjestaytynyt noin 13 prosenttia tyontekijoista. Talle
vastapainona ovat yleiset ammattiliitot, jotka eivat ole sitoutuneet tiettyyn toimi-
alaan. Tama lisaksi on olemassa myos tietyille toimialoille keskittyneita ammattiliit-
toja esimerkiksi elintarvike- ja puutavara-alalla.
(iii) Julkisen sektorin merkittava rooli tyollistajana.
Tanskassa julkisella sektorilla tyoskentelee 33 prosenttia tyovoimasta ja Suomessa
25 prosenttia.
(iv) Alueelliset eroavaisuudet Jyllannin ja muun Tanskan suhteen
Tanskan kunnat ovat ehka Suomea merkittavammin itsenaisia. Palkkaneuvottelut on
perinteisesti kayty Koopenhaminassa, kun kaksi kolmasosaa teollisuudesta sijaitsee
Jyllannissa ja Fyn saarella. Yritykset Jyllannissa ovat luonnostaan pyrkineet irtau-
tumaan keskitetysti paakaupungissa neuvotelluista ja maaratyista palkoista.
Tanskassa voidaan luonnehtia tapahtuneen 1990-luvulla merkittava kartellien muo-
dostuminen, joka on siirtanyt neuvottelu tyoelaman suhteista toimialatasolle. DA:n
sisalla tyonantajaliitoissa on tapahtunut merkittava keskittyminen. Jasenliittojen
maara on supistunut 34:sta 16:sta vuodesta 1934 vuoteen 2000 (Dolvik ja Vartiai-
nen, 2002). Suurin jasenjarjesto on lahes koko teollisuuden kattava DI vastaten puol-
ta koko DA:n palkkasummasta. Vastaavanlainen tyonantajaliittojen keskittyminen
toimialoittain on tapahtunut palvelusektorilla. Tyontekijoiden suurimman keskusjar-
jeston LO:n rooli on heikentynyt myos siita syysta, etta tyontekijajarjestojen AC ja