21
useimmiten kolmevuotisia kattaen noin 565 000 tyontekijaa. Sopimusaloja on kuusi-
kymmenta teollisuudessa. Sopimus kasittelee myos yleisesti teollisuuden kehitysta ja
palkanmuodostusta (samarbetsavtal om industriel utveckling och Ionebildning)
neuvottelutuloksen ohella. Sopimuksen paamaarana on edistaa teollisuuden suotui-
saa kehitysta, kannattavuutta ja kilpailukykya. Tama antaa myos suotuisan pohjan
palkkakehitykselle ja tyoelaman suhteille yleensakin. Tarkoituksena on maaritella
tyomarkkinoiden pelisaannot.
Sopimukseen kuuluu kolme uutta elinta. Teollisuuden neuvosto koostuu johtavista
keskusliittojen edustajista niin, etta neuvostossa on tasaedustus tyontekija- ja tyonan-
tajajarjestoista. Teollisuuden neuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarvittaessa.
Neuvoston tehtavana on edistaa yhteistyosopimuksen toteutumista. Silla on myos oi-
keus keskeyttaa tilapaisesti sopimuksen osapuolten tyotaistelutoimet. Palkkaneuvotte-
luissa on 10 nimitettya riippumatonta puheenjohtajaa valvomassa sopimusten edisty-
mista. Teollisuuden neuvoston nimittama teollisuuden talousneuvosto (industrins eko-
nomiska râd) koostuu neljasta riippumattomasta taloustieteilijasta, jotka eivat ole
tyonantaja- tai tyontekijajarjestojen palveluksessa. Talousneuvoston tehtavana on
kommentoida ja antaa suosituksia taloudellisista kysymyksista, joita voi asettaa sopi-
musosapuolet yhdessa samoin kuin teollisuuden neuvosto.
Yhteistyon tarkoituksena on turvata teollisuuden yritysten menestyminen kansainva-
lisessa kilpailussa. Yritysten olosuhteet voivat poiketa siita mita ne ovat muualla yk-
sityisessa elinkeinoelamassa kuten kaupassa, rakentamisessa ja liikenteessa. Yritys-
ten markkinat ovat kansainvaliset, koska Ruotsissa samoin kuin Hollannissa ja
Sveitsissa monikansallisten yritysten merkitys on poikkeuksellisen suuri. Yhteistyon
tarkoituksena on myos helpottaa sopeutumista muuttuviin kansainvalisiin olosuhtei-
siin kuten Euroopan rahaliittoon. Teollisuuden neuvosto on myos perustanut kan-
sainvalisen neuvoston kasittelemaan Euroopan unioniin ja kansainvaliseen tyolain-
saadantoon liittyvia kysymyksia. Kansainvalinen ote korostuu myos verotukseen liit-
tyvissa kysymyksissa. Veropohja on liikkuva etenkin paaomaverotuksessa. Ilman
yhteistyota kansallisissa veroissa epaterve verokilpailu vaaristaa tuotannon, tuoteke-
hityksen, paakonttorin ja omistuksen sijoittumista eri maihin. Yhteistyossa on myos
tarkoitus ottaa kantaa tuote- ja tuotekehityksen edistamiseen ja koulutukseen liitty-
viin kysymyksiin. Yhteistyossa on myos tarkoitus edistaa alueellista ja paikallista
yhteistyota koskien esimerkiksi tyopaikkojen ja tyontekijoiden parempaa kohtaamis-
ta alueellisesti.
Palkkaneuvottelut
Kymmenen riippumattoman puheenjohtajan tehtavana tukea palkkaneuvotteluja. Yh-
teistyosopimukseen kuuluu myos tietty aikataulu palkkaneuvotteluista. Kollektiiviset
sopimukset teollisuuden alalla on tarkoitus toteuttaa ennen sopimuskausien paatty-
mista. Sopimusten astuessa voimaan teollisuuden neuvosto nimittaa elimen, joka
puolueettoman puheenjohtajan johdolla valvoo sopimuksen toteutumista. Neuvotte-
lut aloitetaan ainakin kolmea kuukautta ennen kuin sopimus menee umpeen. Kaikki
palkkavaatimukset on esitettava heti neuvottelujen alussa. Uusia palkkavaatimuksia
ei enaa hyvaksyta kesken neuvotteluiden. Jos sopimukseen ei paasta kuukautta en-
nen vanhan sopimuksen umpeutumista, riippumaton puheenjohtaja osallistuu omasta
aloitteesta neuvotteluihin. Riippumaton puheenjohtaja siten varmistaa ja tekee toi-
menpiteita, jotta palkkaneuvottelut voidaan saada paatokseen sovitussa aikataulussa.
Myos nykyisen sopimuksen jatkaminen edellyttaa puheenjohtajan hyvaksynnan. Pu-
heenjohtajalla on myos oikeus tietaa lakoista etukateen ja oikeus siirtaa naita 14