20
Sovittelujarjesto: Medlingsinstitutet
Ruotsissa on kevaalla 2000 perustettu tyomarkkinajarjestoista riippumaton organi-
saatio Medlingsinstitutet, jonka tehtavana on sovitella palkkaerimielisyyksia, hoitaa
palkkatilastoja ja toimia hyvin toimivan palkanmuodostuksen hyvaksi. Laitos asettaa
aina erikseen ulkopuolisen sovittelijan erimielisyyden vallitessa palkkaneuvotteluis-
sa. Hyvin toimivaan palkanmuodostukseen liittyy reaalipalkkojen suotuisa kehitys
tyollisyys huomioon ottaen. Tama edellyttaa sita, etta palkat noudattavat tuottavuu-
den nousua ja palkkakustannukset eivat nouse enemman kuin kilpailijamaissa. Palk-
kojen nousun on oltava myos sopusoinnussa eduskunnan asettaman kahden prosentin
inflaatiotavoitteen kanssa, sallien inflaation vaihtelun prosenttiyksikon molemmin puo-
lin. Sovittelujarjeston yksinomainen tehtava ei taten ole pelkastaan tyomarkkinarauhan
saavuttaminen ja lakkojen valttaminen. Tyorauhan saavuttamisen on oltava myos so-
pusoinnussa tyollisyystavoitteiden kanssa (Medlingsinstitutet 2002)
Sovittelujarjesto julkaisee vuosittain raportin, jossa analysoidaan sopimuksia, palk-
kakehitysta ja palkkakehityksen yleisia kehityspiirteita. Sovittelujarjestossa on ny-
kyisellaan kahdeksan tyontekijaa, joiden joukkoon kuuluu yhteiskuntatieteilijoita ja
lakimiehia.
Yhteistyosopimukset
Sovittelujarjeston tyota tukee yhteistyosopimukset tyomarkkina-osapuolten valilla
useilla aloilla. Runsas puolet tyontekijoista Ruotsissa on jonkin yhteistyosopimuk-
sen piirissa (Medlingsinstitutet 2002). Yhteistyo merkitsee sita, etta sopimusosapuo-
let ovat hyvaksyneet tietyn sopimusten kasittelyn jarjestyksen. Yksi keskeinen ajatus
on uutta sopimusta aletaan valmistaa hyvissa ajoin ennen edellisen sopimuksen lop-
pua (katso alla). Yhteistyosopimus tulee sisaltaa seuraavia kohtia:
1. Aikataulu neuvotteluille
2. Neuvottelujen takarajat ja saantoja riippumattoman puheenjohtajan (valittajan)
valinnalle.
3. Saannot puheenjohtajan vaatimuksista
4. Saannot sopimuksen irtisanomisesta
Yhteistyosopimus teollisuudessa
Teollisuuden piirissa on olemassa sopimus yhteistyon kehittamisesta tyontekija- ja
tyonantajarjestojen valilla, joka on ollut esikuvana myos sopimuksille kaupan ja
palveluiden sektorilla. Ammattiliittojen aloitteesta aikaansaatu sopimus kahdentoista
tyonantajajarjeston ja kahdeksan ammattiliiton valilla allekirjoitettiin maaliskuussa
1997. 4 Uuden yhteistyon alla ensimmainen sopimus tehtiin 1998. Sopimuksen olivat
4 Sopimuskumppaneina ovat ALMEGA Industri och Kemiforbundet, Byggnadsamnesforbundet, Gru-
vornas Arbetsgivareforbund, Livsmedelsbranschens Arbetsgivareforbund, Skogs- och Lantarbetsgiva-
reforbund, Stoppmobelforbundet, Stal- och Metallforbundet, Sveriges Skogsindustriforbund, Sveriges
Verkstadsforening, SvetsMekaniska Arbetsgivareforbundet, Traindustriforbundet, TEKOindustrierna,
Sverives Civilingenjorsforbund, Industrifacket, Svenska Industritjanstemannaforbundet, Svenkska
Livsmedelsarbetareforbundet, Svenska Metallindustriarbetareforbundet, Svenska Pappersindustriarbe-
tareforbundet, Svenska Skogsarbetareforbundet, Svenska Traindustriarbetareforbundet.
More intriguing information
1. Uncertain Productivity Growth and the Choice between FDI and Export2. Pricing American-style Derivatives under the Heston Model Dynamics: A Fast Fourier Transformation in the Geske–Johnson Scheme
3. CGE modelling of the resources boom in Indonesia and Australia using TERM
4. PER UNIT COSTS TO OWN AND OPERATE FARM MACHINERY
5. Partner Selection Criteria in Strategic Alliances When to Ally with Weak Partners
6. The name is absent
7. The name is absent
8. If our brains were simple, we would be too simple to understand them.
9. Transfer from primary school to secondary school
10. Stakeholder Activism, Managerial Entrenchment, and the Congruence of Interests between Shareholders and Stakeholders