20
Sovittelujarjesto: Medlingsinstitutet
Ruotsissa on kevaalla 2000 perustettu tyomarkkinajarjestoista riippumaton organi-
saatio Medlingsinstitutet, jonka tehtavana on sovitella palkkaerimielisyyksia, hoitaa
palkkatilastoja ja toimia hyvin toimivan palkanmuodostuksen hyvaksi. Laitos asettaa
aina erikseen ulkopuolisen sovittelijan erimielisyyden vallitessa palkkaneuvotteluis-
sa. Hyvin toimivaan palkanmuodostukseen liittyy reaalipalkkojen suotuisa kehitys
tyollisyys huomioon ottaen. Tama edellyttaa sita, etta palkat noudattavat tuottavuu-
den nousua ja palkkakustannukset eivat nouse enemman kuin kilpailijamaissa. Palk-
kojen nousun on oltava myos sopusoinnussa eduskunnan asettaman kahden prosentin
inflaatiotavoitteen kanssa, sallien inflaation vaihtelun prosenttiyksikon molemmin puo-
lin. Sovittelujarjeston yksinomainen tehtava ei taten ole pelkastaan tyomarkkinarauhan
saavuttaminen ja lakkojen valttaminen. Tyorauhan saavuttamisen on oltava myos so-
pusoinnussa tyollisyystavoitteiden kanssa (Medlingsinstitutet 2002)
Sovittelujarjesto julkaisee vuosittain raportin, jossa analysoidaan sopimuksia, palk-
kakehitysta ja palkkakehityksen yleisia kehityspiirteita. Sovittelujarjestossa on ny-
kyisellaan kahdeksan tyontekijaa, joiden joukkoon kuuluu yhteiskuntatieteilijoita ja
lakimiehia.
Yhteistyosopimukset
Sovittelujarjeston tyota tukee yhteistyosopimukset tyomarkkina-osapuolten valilla
useilla aloilla. Runsas puolet tyontekijoista Ruotsissa on jonkin yhteistyosopimuk-
sen piirissa (Medlingsinstitutet 2002). Yhteistyo merkitsee sita, etta sopimusosapuo-
let ovat hyvaksyneet tietyn sopimusten kasittelyn jarjestyksen. Yksi keskeinen ajatus
on uutta sopimusta aletaan valmistaa hyvissa ajoin ennen edellisen sopimuksen lop-
pua (katso alla). Yhteistyosopimus tulee sisaltaa seuraavia kohtia:
1. Aikataulu neuvotteluille
2. Neuvottelujen takarajat ja saantoja riippumattoman puheenjohtajan (valittajan)
valinnalle.
3. Saannot puheenjohtajan vaatimuksista
4. Saannot sopimuksen irtisanomisesta
Yhteistyosopimus teollisuudessa
Teollisuuden piirissa on olemassa sopimus yhteistyon kehittamisesta tyontekija- ja
tyonantajarjestojen valilla, joka on ollut esikuvana myos sopimuksille kaupan ja
palveluiden sektorilla. Ammattiliittojen aloitteesta aikaansaatu sopimus kahdentoista
tyonantajajarjeston ja kahdeksan ammattiliiton valilla allekirjoitettiin maaliskuussa
1997. 4 Uuden yhteistyon alla ensimmainen sopimus tehtiin 1998. Sopimuksen olivat
4 Sopimuskumppaneina ovat ALMEGA Industri och Kemiforbundet, Byggnadsamnesforbundet, Gru-
vornas Arbetsgivareforbund, Livsmedelsbranschens Arbetsgivareforbund, Skogs- och Lantarbetsgiva-
reforbund, Stoppmobelforbundet, Stal- och Metallforbundet, Sveriges Skogsindustriforbund, Sveriges
Verkstadsforening, SvetsMekaniska Arbetsgivareforbundet, Traindustriforbundet, TEKOindustrierna,
Sverives Civilingenjorsforbund, Industrifacket, Svenska Industritjanstemannaforbundet, Svenkska
Livsmedelsarbetareforbundet, Svenska Metallindustriarbetareforbundet, Svenska Pappersindustriarbe-
tareforbundet, Svenska Skogsarbetareforbundet, Svenska Traindustriarbetareforbundet.
More intriguing information
1. The Modified- Classroom ObservationScheduletoMeasureIntenticnaCommunication( M-COSMIC): EvaluationofReliabilityandValidity2. CHANGING PRICES, CHANGING CIGARETTE CONSUMPTION
3. Gianluigi Zenti, President, Academia Barilla SpA - The Changing Consumer: Demanding but Predictable
4. Non Linear Contracting and Endogenous Buyer Power between Manufacturers and Retailers: Empirical Evidence on Food Retailing in France
5. Are Japanese bureaucrats politically stronger than farmers?: The political economy of Japan's rice set-aside program
6. The name is absent
7. Trade Liberalization, Firm Performance and Labour Market Outcomes in the Developing World: What Can We Learn from Micro-LevelData?
8. Cross-Country Evidence on the Link between the Level of Infrastructure and Capital Inflows
9. A Note on Costly Sequential Search and Oligopoly Pricing (new title: Truly Costly Sequential Search and Oligopolistic Pricing,)
10. The name is absent