Taulukon 1 toiseksi viimeinen sarake esittaa Simulointitulokset, kun oletetaan, ettâ Kii-
nan tuottavuuskehitys on suotuisampi (4 prosentin kokonaistuottavuuden kasvu) kuin
muissa Aasian maissa. Perusteena tallaiselle voi olla esimerkiksi suorat sijoitukset. Kii-
na oli vuonna 2003 suurin ulkomaisten suorien sijoitusten vastaanottajamaa.
Sarakkeesta havaitaan, etta yhdistettyna Aasian vapaakauppaan tuottavuuden nousun
vaikutus Kiinan kokonaistuotantoon on lahes 4.5 prosenttia eika se jaa paljon pienem-
maksi, vaikka Aasian vapaakauppa ei toteutuisikaan. Kiinan suotuisan tuottavuuskehi-
tyksen vaikutukset muuhun maailmaan ovat kâytânnôssâ nolla (kolmas vs. viides sara-
ke).
Taulukossa 2 on esitetty vastaavat hyvinvointivaikutukset ekvivalentilla variaatiolla
(EV) mitattuna. Johtopaatôkset ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin ko-
konaistuotannon perusteella tehdyt.
Taulukko 2 Simuloitujen skenaarioiden vaikutukset eri alueiden taloudelliseen hyvin-
vointiin (EV), milj. USD
|
ASIA-C |
ASIA |
ASIA- NAFTA |
CHNprod |
EU25 | |
|
Suomi |
-299.1 |
-379.5 |
-406.2 |
-376.2 |
-224.6 |
|
Muu EMU |
-8395.9 |
-10001.7 |
-12009.7 |
-9888.1 |
-4980.1 |
|
I-B, RU, TA |
-5434.4 |
-5800.3 |
-6385.7 |
-5747.7 |
-4353.3 |
|
Uudet EU-maat |
-1156.1 |
-1185.1 |
-1289.2 |
-1177.0 |
4631.5 |
|
Intia |
-2478.7 |
-2673.0 |
-1661.1 |
-2681.1 |
-1980.7 |
|
Japani |
-8911.7 |
-4421.7 |
-1695.8 |
-3966.5 |
-19576.2 |
|
SAARC (pl. Intia) |
-3770.6 |
-3824.4 |
-4267.5 |
-3817.9 |
-2524.8 |
|
Kiina |
-7763.8 |
-3233.8 |
-1086.3 |
29217.7 |
-5194.7 |
|
Hong Kong |
-3398.7 |
-1817.4 |
-352.5 |
-1652.0 |
-4022.7 |
|
Korea ja Taiwan |
-8988.3 |
-2995.7 |
-815.3 |
-2546.4 |
-11852.1 |
|
ASEA |
-2865.4 |
-3273.2 |
-755.5 |
-3169.3 |
-5989.8 |
|
Australia ja Uusi-Seelanti |
1476.1 |
1052.2 |
1714.4 |
1082.2 |
-4712.7 |
|
Venaj â |
355.1 |
78.8 |
26.7 |
123.1 |
411.2 |
|
NAFTA |
-6470.9 |
-10336.4 |
-15513.1 |
-10168.9 |
-2315.8 |
|
Brasilia |
-6927.7 |
-7299.3 |
-7697.6 |
-7324.6 |
-6723.9 |
|
Muu maailma |
-17361.2 |
-18733.5 |
-19993.4 |
-18547.8 |
-14152.2 |
Lahde: omat laskelmat., EU25 on muutos mallin perustasapainoon, muut simuloinnit muutos suhteessa
EU25-skenaarioon.
Taulukon 2 merkittavin ero taulukkoon 1 nahden on Venaja. Kokonaistuotannolla mitat-
tuna globaali vapaakauppa on Venajan kannalta parempi vaihtoehto kuin mikaan simu-
loiduista skenaarioista. Ekvivalentilla variaatiolla mitattuna se on puolestaan huonompi
vaihtoehto kuin yksikaan skenaario. Venajan kannalta taloudellinen hyvinvointi on ske-
naarioista korkeimmillaan nykyisessa tilanteessa.9
Toinen merkittava ero tuotantoon ja EV:hen perustuvissa paattelyissa on Australia ja
Uusi-Seelanti. Niiden kannalta Aasian vapaakauppa-alue on selvasti hyvinvointia lisaa-
va tekija. Tama patee myôs Aasian ja NAFTAn valiseen vapaakauppaan. Myôs Kiina,
9 Italaajenemisen vaikutukset Venajan talouteen ovat aiempien simulointitulosten perusteella nega-
tiiviset, mutta mitattôman pienet (ks. Sulamaa & Widgrén 2003).
More intriguing information
1. The name is absent2. Effects of red light and loud noise on the rate at which monkeys sample the sensory environment
3. Comparison of Optimal Control Solutions in a Labor Market Model
4. The effect of classroom diversity on tolerance and participation in England, Sweden and Germany
5. Non-farm businesses local economic integration level: the case of six Portuguese small and medium-sized Markettowns• - a sector approach
6. The name is absent
7. Wirkt eine Preisregulierung nur auf den Preis?: Anmerkungen zu den Wirkungen einer Preisregulierung auf das Werbevolumen
8. The Prohibition of the Proposed Springer-ProSiebenSat.1-Merger: How much Economics in German Merger Control?
9. Inflation Targeting and Nonlinear Policy Rules: The Case of Asymmetric Preferences (new title: The Fed's monetary policy rule and U.S. inflation: The case of asymmetric preferences)
10. The Values and Character Dispositions of 14-16 Year Olds in the Hodge Hill Constituency