Taulukon 1 toiseksi viimeinen sarake esittaa Simulointitulokset, kun oletetaan, ettâ Kii-
nan tuottavuuskehitys on suotuisampi (4 prosentin kokonaistuottavuuden kasvu) kuin
muissa Aasian maissa. Perusteena tallaiselle voi olla esimerkiksi suorat sijoitukset. Kii-
na oli vuonna 2003 suurin ulkomaisten suorien sijoitusten vastaanottajamaa.
Sarakkeesta havaitaan, etta yhdistettyna Aasian vapaakauppaan tuottavuuden nousun
vaikutus Kiinan kokonaistuotantoon on lahes 4.5 prosenttia eika se jaa paljon pienem-
maksi, vaikka Aasian vapaakauppa ei toteutuisikaan. Kiinan suotuisan tuottavuuskehi-
tyksen vaikutukset muuhun maailmaan ovat kâytânnôssâ nolla (kolmas vs. viides sara-
ke).
Taulukossa 2 on esitetty vastaavat hyvinvointivaikutukset ekvivalentilla variaatiolla
(EV) mitattuna. Johtopaatôkset ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin ko-
konaistuotannon perusteella tehdyt.
Taulukko 2 Simuloitujen skenaarioiden vaikutukset eri alueiden taloudelliseen hyvin-
vointiin (EV), milj. USD
|
ASIA-C |
ASIA |
ASIA- NAFTA |
CHNprod |
EU25 | |
|
Suomi |
-299.1 |
-379.5 |
-406.2 |
-376.2 |
-224.6 |
|
Muu EMU |
-8395.9 |
-10001.7 |
-12009.7 |
-9888.1 |
-4980.1 |
|
I-B, RU, TA |
-5434.4 |
-5800.3 |
-6385.7 |
-5747.7 |
-4353.3 |
|
Uudet EU-maat |
-1156.1 |
-1185.1 |
-1289.2 |
-1177.0 |
4631.5 |
|
Intia |
-2478.7 |
-2673.0 |
-1661.1 |
-2681.1 |
-1980.7 |
|
Japani |
-8911.7 |
-4421.7 |
-1695.8 |
-3966.5 |
-19576.2 |
|
SAARC (pl. Intia) |
-3770.6 |
-3824.4 |
-4267.5 |
-3817.9 |
-2524.8 |
|
Kiina |
-7763.8 |
-3233.8 |
-1086.3 |
29217.7 |
-5194.7 |
|
Hong Kong |
-3398.7 |
-1817.4 |
-352.5 |
-1652.0 |
-4022.7 |
|
Korea ja Taiwan |
-8988.3 |
-2995.7 |
-815.3 |
-2546.4 |
-11852.1 |
|
ASEA |
-2865.4 |
-3273.2 |
-755.5 |
-3169.3 |
-5989.8 |
|
Australia ja Uusi-Seelanti |
1476.1 |
1052.2 |
1714.4 |
1082.2 |
-4712.7 |
|
Venaj â |
355.1 |
78.8 |
26.7 |
123.1 |
411.2 |
|
NAFTA |
-6470.9 |
-10336.4 |
-15513.1 |
-10168.9 |
-2315.8 |
|
Brasilia |
-6927.7 |
-7299.3 |
-7697.6 |
-7324.6 |
-6723.9 |
|
Muu maailma |
-17361.2 |
-18733.5 |
-19993.4 |
-18547.8 |
-14152.2 |
Lahde: omat laskelmat., EU25 on muutos mallin perustasapainoon, muut simuloinnit muutos suhteessa
EU25-skenaarioon.
Taulukon 2 merkittavin ero taulukkoon 1 nahden on Venaja. Kokonaistuotannolla mitat-
tuna globaali vapaakauppa on Venajan kannalta parempi vaihtoehto kuin mikaan simu-
loiduista skenaarioista. Ekvivalentilla variaatiolla mitattuna se on puolestaan huonompi
vaihtoehto kuin yksikaan skenaario. Venajan kannalta taloudellinen hyvinvointi on ske-
naarioista korkeimmillaan nykyisessa tilanteessa.9
Toinen merkittava ero tuotantoon ja EV:hen perustuvissa paattelyissa on Australia ja
Uusi-Seelanti. Niiden kannalta Aasian vapaakauppa-alue on selvasti hyvinvointia lisaa-
va tekija. Tama patee myôs Aasian ja NAFTAn valiseen vapaakauppaan. Myôs Kiina,
9 Italaajenemisen vaikutukset Venajan talouteen ovat aiempien simulointitulosten perusteella nega-
tiiviset, mutta mitattôman pienet (ks. Sulamaa & Widgrén 2003).
More intriguing information
1. Wirkt eine Preisregulierung nur auf den Preis?: Anmerkungen zu den Wirkungen einer Preisregulierung auf das Werbevolumen2. The name is absent
3. The name is absent
4. An Efficient Secure Multimodal Biometric Fusion Using Palmprint and Face Image
5. Strategic Investment and Market Integration
6. Update to a program for saving a model fit as a dataset
7. The growing importance of risk in financial regulation
8. Towards a framework for critical citizenship education
9. Political Rents, Promotion Incentives, and Support for a Non-Democratic Regime
10. Review of “The Hesitant Hand: Taming Self-Interest in the History of Economic Ideas”