Taulukon 1 toiseksi viimeinen sarake esittaa Simulointitulokset, kun oletetaan, ettâ Kii-
nan tuottavuuskehitys on suotuisampi (4 prosentin kokonaistuottavuuden kasvu) kuin
muissa Aasian maissa. Perusteena tallaiselle voi olla esimerkiksi suorat sijoitukset. Kii-
na oli vuonna 2003 suurin ulkomaisten suorien sijoitusten vastaanottajamaa.
Sarakkeesta havaitaan, etta yhdistettyna Aasian vapaakauppaan tuottavuuden nousun
vaikutus Kiinan kokonaistuotantoon on lahes 4.5 prosenttia eika se jaa paljon pienem-
maksi, vaikka Aasian vapaakauppa ei toteutuisikaan. Kiinan suotuisan tuottavuuskehi-
tyksen vaikutukset muuhun maailmaan ovat kâytânnôssâ nolla (kolmas vs. viides sara-
ke).
Taulukossa 2 on esitetty vastaavat hyvinvointivaikutukset ekvivalentilla variaatiolla
(EV) mitattuna. Johtopaatôkset ovat kahta poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin ko-
konaistuotannon perusteella tehdyt.
Taulukko 2 Simuloitujen skenaarioiden vaikutukset eri alueiden taloudelliseen hyvin-
vointiin (EV), milj. USD
|
ASIA-C |
ASIA |
ASIA- NAFTA |
CHNprod |
EU25 | |
|
Suomi |
-299.1 |
-379.5 |
-406.2 |
-376.2 |
-224.6 |
|
Muu EMU |
-8395.9 |
-10001.7 |
-12009.7 |
-9888.1 |
-4980.1 |
|
I-B, RU, TA |
-5434.4 |
-5800.3 |
-6385.7 |
-5747.7 |
-4353.3 |
|
Uudet EU-maat |
-1156.1 |
-1185.1 |
-1289.2 |
-1177.0 |
4631.5 |
|
Intia |
-2478.7 |
-2673.0 |
-1661.1 |
-2681.1 |
-1980.7 |
|
Japani |
-8911.7 |
-4421.7 |
-1695.8 |
-3966.5 |
-19576.2 |
|
SAARC (pl. Intia) |
-3770.6 |
-3824.4 |
-4267.5 |
-3817.9 |
-2524.8 |
|
Kiina |
-7763.8 |
-3233.8 |
-1086.3 |
29217.7 |
-5194.7 |
|
Hong Kong |
-3398.7 |
-1817.4 |
-352.5 |
-1652.0 |
-4022.7 |
|
Korea ja Taiwan |
-8988.3 |
-2995.7 |
-815.3 |
-2546.4 |
-11852.1 |
|
ASEA |
-2865.4 |
-3273.2 |
-755.5 |
-3169.3 |
-5989.8 |
|
Australia ja Uusi-Seelanti |
1476.1 |
1052.2 |
1714.4 |
1082.2 |
-4712.7 |
|
Venaj â |
355.1 |
78.8 |
26.7 |
123.1 |
411.2 |
|
NAFTA |
-6470.9 |
-10336.4 |
-15513.1 |
-10168.9 |
-2315.8 |
|
Brasilia |
-6927.7 |
-7299.3 |
-7697.6 |
-7324.6 |
-6723.9 |
|
Muu maailma |
-17361.2 |
-18733.5 |
-19993.4 |
-18547.8 |
-14152.2 |
Lahde: omat laskelmat., EU25 on muutos mallin perustasapainoon, muut simuloinnit muutos suhteessa
EU25-skenaarioon.
Taulukon 2 merkittavin ero taulukkoon 1 nahden on Venaja. Kokonaistuotannolla mitat-
tuna globaali vapaakauppa on Venajan kannalta parempi vaihtoehto kuin mikaan simu-
loiduista skenaarioista. Ekvivalentilla variaatiolla mitattuna se on puolestaan huonompi
vaihtoehto kuin yksikaan skenaario. Venajan kannalta taloudellinen hyvinvointi on ske-
naarioista korkeimmillaan nykyisessa tilanteessa.9
Toinen merkittava ero tuotantoon ja EV:hen perustuvissa paattelyissa on Australia ja
Uusi-Seelanti. Niiden kannalta Aasian vapaakauppa-alue on selvasti hyvinvointia lisaa-
va tekija. Tama patee myôs Aasian ja NAFTAn valiseen vapaakauppaan. Myôs Kiina,
9 Italaajenemisen vaikutukset Venajan talouteen ovat aiempien simulointitulosten perusteella nega-
tiiviset, mutta mitattôman pienet (ks. Sulamaa & Widgrén 2003).