teoreettiset arvot ovat osassa tutkimuksista poikenneet markkina-arvoista enemman kuin
puhtaan Satunnaisesti ja tamâ on Synnyttanyt kritiikkiâ mallia ja sen tehokkuutta kohtaan.
Toisaalta5 esitetystâ kritiikistâ huolimatta5 mitâân Vaihtoehtoista ja selkeàsti tehokkaampaa
mallia ei oie pystytty esittâmâân optioiden hinnoittelun apuvâlineeksi.
Black-SchoIes-mallin mukaisesti option hinta on funktio viidestâ eri muuttujasta, joista
kohde-etuuden tuoton Standardipoikkeaman eh Volatiliteetin mâârittâminen on Suoritetuissa
tutkimuksissa ollut suurimman kiinnostuksen kohteena - aiheuttaen sekâ vaikeutta etta
haastetta tutkijoille. On havaittu, ettà Blackin ja SchoIesin oletus markkinoiden Volatiliteetin
vakiosta, jatkuva-aikaisesta Stokastisesta prosessista (geometrinen Brownin hike) ei
valttàmâtta oie ’’linjassa” nykyisten markkinoiden kanssa ja nâiden havaintojen innoittamana
on pyritty kehittâmâân yha tehokkaampia Volatiliteettiestimaattoreita3 ja toisaalta, myds eri
Stokastisiin prosesseihin perustuvia Vaihtoehtoisia hinnoittelumalleja. Pyrkimys Volatiliteetin
estimoinnin kehittamiseen on tarkeâ myos ns. yhdistetyn hypoteesin nâkokulmasta:
Optiomarkkinoiden tehokkuutta4 testatessa testaamme aina yhdistettyâ hypoteesia eli sitâ, etta
markkinat ovat tehokkaat ja toisaalta sitâ, etta tekemâmme mallispesifikaatio on oikea. Mallin
perusteella ei siis oie syyta tehda tiukkoja johtopâatoksia markkinoiden tehokkuudesta tai
tehottomuudesta!
Myos Suomalaisten Optiomarkkinoiden VolatiIiteettia tutkittaessa on havaittu, etta edella
esitetty oletus Volatiliteettiprosessin Vakioisuudesta ei tâysin pidâ paikkaansa. Tassa
tutkielmassa keskitytaân osaltaan nâiden havaintojen innoittamana juuri Suomalaisiin
indeksioptiomarkkinoihin ja niiden Volatiliteetin mâârittâmiseen.5
Tutkielmassa esitetâân joukko Vaihtoehtoisia ja melko yksinkertaisia tapoja Implisiittiseen
Volatiliteettiin perustuvien Stokastisen Volatiliteettiestimaattoreiden mâârittâmiseen.
Tutkielman Iahtokohtana ovat aikaisemmat tutkimuStulokset, joiden mukaan Stokastisen
3 Naista voidaan tassa yhteydessâ mainita Mm. ARCH- ja GARCH-malleihin perustuvat
Volatiliteettiestimaatit. Ks. esim. Engle (1982) ja Bollerslev (1986).
4 Kasitykset tehokkaista markkinoista vaihtelevat tutkijoiden keskuudessa. Tehokkailla
markkinoilla tarkoitetaan tassa yhteydessâ sitâ, etta kaikki markkinainformaatio heijastuu
hinnoissa eikâ markkinoilla oie mahdollisuutta ansaita Systemaattisia, pysyviâ voittoja. Ks.
Fama(1970) ja Fama (1991).
5 SuomaIaisista Optiotutkimuksista, ks. esim Jokivuolle(1990), Kahraja Kanto(1991) ja Kahra
(1992).