i. Johdanto
Vuoden 1997 taloustieteen NobeIin palkinto myônnettiin Robert C. MertonilIe ja Myron
SchoIesilIe ansioistaan Black-Scholes Optiohinnoittelumallin kehittajinâ1. Mallin merkitys eri
Sijoitusinstrumenttien hinnoittelussa ja kehittâmisessa on ollut merkittava ja Iiuolimatta
ekonometristen ja taloudellisten analyysimenetelmien Viimeaikaisesta kehityksestâ, vuonna
1973 kehitetty Black-Scholes-InalIi on Siiilyttanyt asemansa Optiohinnoittelun
’’perustyokaluna”, jota tuhannet ja taas tuhannet vâlittâjât, investoijat, tutkijat yms. kâyttâvât
piiivittain maàrittâessâan Optiosopimusten hintoja. Samanaikaisesti myôs jOhdannaispaperien
merkitys nykyaikaisten Tahoitusmarkkinoiden instrumentteina on kasvanut voimakkaasti.
Johdannaismarkkinoiden erââna tehtâvânâ on Uudelleenjakaa riskiâ taloudessa toimijoiden
kesken. Ne, jotka haluavat vâlttyâ Sijoituskohteiden (esim. osakkeet, raaka-aineet) tuleviin
Iiintoihin IiittyvaIta riskiltâ, voivat esim. Optiosopimusten avulla Iuoda itselleen riskittbman
position markkinoilla ja nain kiinnittaa Sijoituskohteen hinnan tietylle tasolle. Toisilla
talouden toimijoilla saattaa motiivina sen sijaan olla ρuhdas Spekulaatio tulevilla hinnoilla tai
arbitraasin tavoittelu eri Hiarkkinoiden hintojen vâlillâ. Johdannaiskauppa on periaatteessa
Iuonteeltaan nollasummapeliâ eli toisen voitto merkitsee aina jonkun toisen
kaupankâyntiosapuolen tappiota.
Jotta riskia pystytaan kâsittelemâân ja Uudelleenjakamaan, esimerkiksi Optiosopimusten
avulla, tâytyy tàhân tarkoitukseen Soveltuvien Sopimusten olla oikein hinnoiteltuja.
Johdannaissopimusten hinnoitteluun on kehitetty Iukuisia ekonometrisiâ ja matemaattisia
valineitâ, joista perinteisin ja tunnetuin- nimenomaan Optioiden hinnoitteluun Soveltuvista
Hienetelmista- on juuri edella mainittu Black-Scholes-malli2. Tâta riskittomâân positioon
perustuvaa mallia on testattu useilla eri tavoilla, kâyttâen hyvâksi Hykyaikaisimpia
ekonometrisiâ menetelmiâ. Mallia on myos Iaajennettu Vastaamaan erilaisia
markkinaoIosuhteita. Mallin testauksessa saadut tulokset ovat kaksijakoisia: mallin antamat
i Ruotsin Tiedeakatemian mukaan myôs Fischer Black olisi myos Iuonnollisesti palkittu, ellei
hân olisi kuollut syopaân vuonna 1995.
2 Black ja Scholes esittivât hinnoittelumallinsa ensimmâisen kerran artikkelissa ” The Pricing
of Options and Corporate Liabilities”, Journal of Political Economy, Vol. 81, (1973, s. 637-
654).
More intriguing information
1. The name is absent2. Output Effects of Agri-environmental Programs of the EU
3. Brauchen wir ein Konjunkturprogramm?: Kommentar
4. Dual Track Reforms: With and Without Losers
5. The growing importance of risk in financial regulation
6. The name is absent
7. The name is absent
8. The name is absent
9. References
10. If our brains were simple, we would be too simple to understand them.