sallitaan pieni poikkeama yhtasuuruudesta (esim. 0.97 < merkintahinta / kohde-etuuden hɪnta
< 1.03).12
Eraan mielenkiintoisen ja alan kirjallisuudessa melko vâhan kâsitellyn Jaotteluperustan
muodostaa option maturiteetin mahdollinen Stokastisuus. "Haavoittuvaiset optiot" (vulnerable
options) ovat sopimuksia, joihin Iiittyy riski option asettajan maksukyvystâ tai jopa korkeita
konkurssitodennakoisyyksià. On selvââ, ettâ tâllaisten Optiosopimusten hinnat ovat
normaalien sopimusten hintoja alhaisempia. "Tyrmaysoptiot" (knockout options) eroavat
perinteisistâ Sopimuksista siten, ettâ ne Iakkaavat olemasta voimassa, jos kohde-etuuden hinta
Saavuttaajonkun tietyn rajan. Molemmat Optiosopimukset kuuluvat ns. eksoottisiin Optioihin
ja ovat poikkeuksetta tyypiltâân amerikkalaisia. Esim. Suomen Optiomarkkinoilla vastaavia
sopimuksia ei ainakaan toistaiseksi esiinny.13
Maaritellaan vielâ Optiosopimusten Iisaksi kaksi eri Johdannaispaperityyppia: futuuri ja
termiini. Termiini on option kaltainen sopimus kohde-etuuden myohemmin tapahtuvasta
kaupasta; kuitenkin sillâ erotuksella, ettâ termiinisopimus sitoo sekâ ostajaa ettâ myyjââ.
Futuuri on taasen termiinin kaltainen sopimus; kuitenkin sillâ erotuksella, ettâ futuurisopimus
selvitetâân Jatkuvana prosessina pâivittain (marked to market). Futuurista ja termiinistâ
maturiteetin aikana saatavat kassavirrat ovat yhtalâisiâ, mutta poikkeamat eri pituisissa
koroissa voivat aiheuttaa eroja niiden teoreettisissa hinnoissa. Yleisesti voidaan sanoa, ettâ
termiineihin ja futuureihin Iiittyva terminologia on Suomen Johdannaismarkkinoiden alusta
alkaen ollut melko hâilyvaa ja epâyhtenâistâ.
2.2 Optiokaupan historia ja Suomen Johdannaismarkkinat
Ensimmaiset havainnot Johdannaissopimuksilla tapahtuneesta kaupankâynnistâ ovat 1600-
Iuvun Hollannista, jossa tulppaaninviljelijât Suojautuivat Optiosopimusten avulla tuleviin
hintoihin liittyvâltâ epâvarmuudelta. Futuurimarkkinoiden tapaista toimintaa on harjoitettu
ɪ2 Hyvaa Suomennosta deep-in-the-money- Ja deep-out-of-the-money-optioille on vaikea
keksiâ. Tallaisia "yritteitâ" voisivat olla esim. suuret plus- ja miinusoptiot, mutta tâlloin on
ilmeinen vaara sekoittaa nâmâ termit pitkien ja Iyhyiden Optioiden kanssa, jotka taas kuvaavat
Optionjaljella olevaa maturiteettia. Lisaaoptioidenjaottelustaesim. Rubinstein (1985).
13 Hull (1993, s.419 Ja s. 459), Jennergren ja Naslund (1996, s. 233) ja Johnson ja Stulz
(1987, s. 267-280).