2 Tyomarkkinoiden erityispiirteità
Tutkimus tarkastelee tyomarkkinoiden Ominaispiirteita eraissa Pohjois-Euroopan
maissa: Iso-Britannia, Irlanti, Saksa, Ruotsi ja Tanska. Raportti tarkastelee yksittai-
sia tutkimuksia eri maista, eika siten esita kattavaa arviota eri maiden jarjestelmista.
Taustana muutoksille tyomarkkinoiden pelisaannoissa Pohjoismaiden osalta on (kat-
so Ohlsson 2002):
• Talouksien avautuminen ulkomaiselle kilpailulle
• Korkeiden palkankorotusten ja inflaation historia, yhdistettyna toistuviin deval-
vaatioihin
• Julkisen sektorin tyollisyyden suuri osuus (Suomessa neljasosa, Ruotsissa kol-
masosa)
• Toimihenkiloiden osuuden kasvu yksityisella sektorilla
• Eraissa Pohjoismaissa tyontekijoiden suurimman keskusjarjeston suhteellisen
aseman heikkeneminen (esim. LO Ruotsissa), siten palkanneuvotteluissa johta-
van aseman heikkeneminen
2.1 Iso-Britannia
Tyoelaman suhteita Englannissa kuvaa vapaaehtoisuus. Vaikka tyoantajalla on laajat
valtuuden irtisanoa tyontekijoita, huoli tyopaikkojen sailymisesta ei ole erityisen
suurta iso-Britanniassa (ks. Bockerman, 2002). Jarjestaytymisperiaate vaihtelee eri
aloittain, joita voi olla ammattiala, elinkeinoala tai yleinen, jossa ei huomioida elin-
keinoalaa tai ammattiryhmaa. Lainsaadanto rajoittaa lakko- ja mielenosoitusoikeut-
ta, vaikka perinteisesti tyotaisteluille on vahan rajoituksia. Viela 1970-luvulla am-
mattiliittojen jasenmaara nousi 30 prosentilla etenkin julkisella sektorilla. Sittemmin
ammattiliittojen jasenmaara on vahentynyt 1980-luvulta lahtien. 1980-luvun alun
taloudellisen taantuman ja konservatiivihallituksen aikana jasenmaara putosi nopeas-
ti 10,7 miljoonaan 1985. Erityisesti tehdasteollisuudessa jarjestaytyneiden maara on
laskenut. Taustalla on myos tehdasteollisuuden tyollisyyden voimakas lasku 1980-
luvulla.
Vuonna 1979 konservatiivihallitus tuli valtaan ja uudisti tyoelaman suhteita pyrkien
rajoittamaan ammattiliittojen valtaa. Yksittaisen tyontekijan oikeuksia on laajennettu
lainsaadannolla lahemmaksi muiden maiden kaytantoa. Laki takaa, ettei tyontekijoi-
ta epaoikeudenmukaisesti eroteta eika harjoiteta sukupuolen tai rodun mukaista dis-
kriminointia. Lain mukaan ammattiosaston jasenet voidaan valita ja aiotusta lakoista
voidaan ilmaista mielipide salaisissa vaaleissa. Vuosien 1980, 1982 ja 1984 laeissa
saadettiin (Kauppinen 1989)
1. Tyoriita voi kasittaa vain tyosuhteen ehtoja, erottamista, tyon jarjestelya ja neu-
vottelutoimintaa.
2. Tukilakoissa rajoitetaan ammattiliittojen ja niiden toimitsijoiden oikeuksia.
3. Jarjestaytymispakon (closed shop) alaisissa tyopaikoissa voidaan aanestaa kay-
tannon hylkaamisesta.