4. Oikeuksia lainmukaisiin lakkomielenosoituksiin rajoitetaan.
5. Pakollinen ja salainen aanestys aiotun lakon toimeenpanosta, jossa yli puolet on
oltava lakon kannalla.
Ammattiliittojen vastustus suureen osaan uudistuksia johti useisiin nayttaviin lak-
koihin. Merkittavin niista oli kaivosmiesten 12 kuukautta jatkunut lakko, joka paat-
tyi maaliskuussa 1985. Voidaan sanoa, etta aanestysvaatimus (kohta 5) ei ole mullis-
tanut tyomarkkinoita siina maarin kuin ammattiyhdistysliikkeessa on pelatty.
Palkkaneuvottelut Iso-Britanniassa
Tyoehtosopimustoiminta ei ole enaa keskeisin menettelytapa, vaan tyopaikkatasoi-
nen sopiminen on vallitseva. Lisaksi tyoehtosopimukset eivat ole laillisesti sitovia ja
paattymispaivamaara on yleensa avoin. Tyopaikkatasoista sopimustoimintaa on
edesauttanut luottamusmiesten varhempi keskeinen rooli tyosuhteen ehtojen maa-
raamisessa. Englannissa on kokemusta siita, etta tyosuhdeasiat ja tyotaistelukysy-
mykset hoidetaan henkiloosastojen ja luottamusmiesten kesken. Lisaksi Englannissa
on ollut kaytantona jatkuva palkoista sopimiseen myos tyoehtosopimuksissa.
Iso-Britanniassa yrityksen toimivalla johdolla on nykyisin laajat valtuudet palkkojen
asetannalle yrityksissa. Palkkoja ei ole saadelty millaan muodoin 1990-luvun lopusta
lahtien. Palkkapolitiikka on havinnyt sellaisena kuin se oli pitkaan voimassa sodan
jalkeisina vuosina. Palkkaneuvostojen saatelemat lakisaateiset minimipalkat ovat
poistuneet kaikilla muilla aloilla paitsi maataloudessa. Kansalliset minimipalkat 90-
luvun lopussa asettivat rajoituksia ainoastaan huonoimmin palkattujen osalta. Tama
yhdistettyna kollektiivisen palkkaneuvottelun osittaiselle poistumiselle on merkinnyt
sita, etta yrityksen johto maarittelee pitkalle palkat.
Jasenmaaran ja arvostuksen lasku on merkinnyt sita, etta ammattiyhdistysten asema
on heikentynyt. Taloudellisilla olosuhteilla ja yrityksen kannattavuudella on yha tar-
keampi merkitys (Millward et al., 2000:208-11, Bryson ja Wilkinson, 2001). 1 Toi-
saalta kirjallisuudessa on myos korostettu, etta toisin kuin yleensa manner-
Euroopassa oletetaan, palkkaneuvotteluilla on edelleen merkitysta palkanmuodos-
tuksessa. Toimihenkiloiden jarjestaytyneisyysaste on edelleen suhteellisen suuri ver-
rattuna tyontekijoiden (manual workers) jarjestaytyneisyyteen. Ammattiyhdistykset
eivat ole menettaneet kokonaan merkitysta (Beaumont, 1995). Ammattiyhdistyksen
jasenyyden palkkapreemio on kuitenkin vahaisempi (Stewart, 1995). Aikaisemmin
etenkin teollisuudessa palkat olivat korkeampia jarjestaytyneilla tyontekijoilla. Teol-
lisuuden osuus tyopaikoista on sittemmin vahentynyt ja kiristynyt kilpailu on myos
vahentanyt jarjestaytymisasteen merkitysta palkoissa. Toimipaikat toimivat yha
enemman kansainvalisilla markkinoilla ja ulkomaalaisomistus on kasvanut. Ulko-
maalaisomisteiset yritykset ovat voineet suosia jarjestaytymattomia tyontekijoita.
Vuonna 1998 13 prosenttia toimipaikoista oli ulkomaalaisomisteisia (6 prosenttia
vuonna 1980). Tyomarkkinoilla tyottomyysaste on hyvin alhainen, mutta alueelliset
erot ovat suurempia kuin aikaisemmin. Lisaksi koulutettujen tyottomyysaste on hy-
vin alhainen, viidesosa keskimaaraisesta tyottomyysasteesta.
Englannissa kollektiivisilla palkkasopimuksilla ei ole lain voimaa ja niissa ei ole
maaratty sopimuksen paattymisajankohtaa. Tyonantaja voi halutessaan aloittaa pai-
Katso myos Forth ja Kirby (2000), Forth ja Millward (2000a) ja Forth, ja Millward (2000b).