43
on kysymys. Puuttumatta enempââ BolIerslevin ja Mikkelsenin tyôssâan kâyttamiin
hinnoittelumalleihin ja niiden Ominaisuuksiin, nâyttâisi siltâ, ettâ ainakin ARCH-ja GARCH-
Iahestymistavoissa Volatiliteettiprosessin mâarittâminen olisi tarkeammàssâ roolissa kuin itse
Hinnoittelumallin valinta.
4.3 Ncuben tutkimus vuodelta 1996
Vaikka ARCH-ja GARCH-pohjaiset tekniikat ja niihin Iiittyvat Simulointitekniikat (Monte
Carlo yms.) ovatkin Osoittautuneet Rayttokelpoisiksi niin Optioiden teoreettisten hintojen
kuin Stokastisen Volatiliteetinkin maârityksessâ, on niiden kaytossâ omat Hankaluutensa. Ne
ovat melko aikaa vievia, vaativat usein mutkikkaita tietokoneajoja ja niillâ on taipumus
menna melko monimutkaisiksi. On siis perusteltua etsia yksinkertaisempia menetelmiâ.
Mthuli Ncuben tutkimus vuodelta 1996 mallittaa FT-SE 100-indeksiin7' perustuvien
indeksioptioiden Stokastisia VoIatiliteetteja muuttujilla, jotka ovat tiedossa sijoituspàâtôstà
tehdessâ ja joihin ei Iiity siis mitààn epâvarmuutta. TaIlaisia muuttujia indeksioptioiden
tapauksessa ovat jâljellâ oleva maturiteetti ja option erâantymishinta. Lukuisissa
aikaisemmissa tutkimuksissa kyseisilla muuttujilla ja BS-mallista Iasketulla ImpHsiittiseIla
VOlatiIiteetilla on havaittu olevan selkea yhteys72. Yleisesti ottaen puhutaan time-to-maturity-
Harhastaja strike price-harhasta.73
Ncuben tutkimuksen ajankohta on 3.11.1989- 30.3.1990 ja kaytettavinâ estimointi-
menetelminâ ovat perinteinen PNS-menetelma seka dummymuuttuja- ja Satunnaisten
vaikutusten mallit74. Ncuben tutkimusongelmana on yksinkertaisesti selvittaâ, milia
menetelmâllâ regressioyhtâlôt tuottavat parhaita estimaatteja tuleville VolatiliteeteiIleja miten
nailla Volatiliteettiestimaateilla Iasketut BS-mallin hinnat eroavat niista teoreettisista
hinnoista, joissa on kâytetty HistorialIista Volatiliteettia. Lisaksi tyôn Iopussa esitetaan ns.
7f FT-SE IOO nOteerataan seka LIFFEssa ( London International Financial Futures Exchange)
ja LTOMssa (London Traded Options Market) ja kyseiseen indeksiin Iiittyvat optiot ovat
eurooppalaisia.
72 Naihin tutkimuksiin palataan Seuraavassa jaksossa, kun tyôn empiiristâ Viitekehikkoa
Hahmotellaan.
73 Ncube (1996, s. 71-72)
74 Kyseisia menetelmiâ esitellaân tarkemmin Iuvussa 5.