29
rationaalinen Sijoittaja haluaisi asettaa kyseisen osto-optιon. Viela vaikeampaa on selityksen
keksiminen kyseisessa tapauksessa silloin, jos kyseinen kohde-etuus on myos termiinien
kaupankâynnin kohteena- sitoohan termiinisopimus seka asettajaa etta haltijaa.44
3.3 BS-mallin oletusten Fealistisuus nykyisten Uiarkkinoiden kannalta - havaintoja
markkinoilta Ja Iaajennuksia malliin
Monissa myohemιnissa Optioiden hinnoittelumalleja koskevissa tutkimuksissa on todettu, etta
Blackin ja Scholesin alkuperaiset oletukset markkinoista ovat melko tiukkoja ja toisaalta,
toteutuessaankaan ne eivât Valttamatta ole sopusoinnussa Iiykyaikaisten
Johdannaismarkkinoiden nakokulmasta. Seuraavassa kâydâân Iapi nâiden oletusten
realistisuus nimenomaan SuomaIaisten FOX-Indeksioptioiden kaupan kannalta ja esitellaan
tutkimuksia ja mallin Iaajennuksia, joissa Oletuksille Vaihtoehtoisia olosuhteita on otettu
huomioon. Lopuksi esitellaan tarkemmin tyon empiirisessa osassa kâytettavâ B76-malli.
Mainittakoon, etta Oletukseen kohde-etuuden tuottojen Brownin Iiikkeesta ja
IognormaaIisuudesta perehdytâân vasta Iuvussa nelja, kun empiirisen osan Iahtokohtia
analysoidaan.
Oletusta Iyhyen ajan korkotasosta ja sen Vakioisuudesta on melko vaikea analysoida
yksittaisten markkinoiden nakokulmasta; onhan korko sellainen makrotaloudellinen muuttuja,
joka on erittâin riippuvainen Suhdanteista ja Suoritetuista TahapoIiittisista toimenpiteista. Jos
kuitenkin analysoidaan korkojen aikarakennetta Suomalaisten Indeksioptiomarkkinoiden
nakokulmasta, voidaan todeta, etta esim. vuonna 1997 Iyhyet markkinakorot olivat melko
vakaat: yhden kuukauden Heliborin Vaihteluvali oli [2.99, 3.38] ja kolmen kuukauden
HeIiborin [3.02, 3.67], Iaskettuna annualisoimattomista korkonOteerauksista. Stokastisen
korkojen malleista voidaan mainita esim. Aminin ja Jarrowin malli vuodelta 1992, jota esim.
Rindell on testannut Stokastisten korkojen ’’maailmassa” ruotsalaisella indeksioρtioaineistolla,
aikaperiodilla tammikuu 1992~Iokakuu 1993. Hanen mukaansa ko. malli (siihen tehtyine
Iaajennuksineen) toimii tarkastellulla aikaperiodilla huomattavasti paremmin kuin perinteinen
44 Vauramo (1993, s. 23). Kyseisia raja~arvoja voidaan myos johtaa muille option hintaan
Vaikuttaville muuttujille ja myos erikseen eri Optiotyypeille, ks. Vauramo (1993, s. 24-25).